?

Log in

No account? Create an account
queequeg`s Journal [entries|friends|calendar]
queequeg

[ website | The Q-Files ]
[ userinfo | livejournal userinfo ]
[ calendar | livejournal calendar ]

Ikuisen joulun, jos tahdot löytää [12 Dec 2006|01:10pm]
[ mood | jouluinen ]

Sydämeeni joulun teen

"On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen
ja sanaton on sydämeni kieli.
Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen
ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.
Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen
taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa
kun itse yhtä puhdas olla voisin.
Se ajatukset joulun tuntuun virittymään saa
kuin harras sävel sisälläni soisi.
Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen
taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

On jouluyö, sen syvä rauha leijuu sisimpään
kuin oisin osa suurta kaikkeutta
Vain kynttilät ja kultanauhat loistaa hämärään
ja mieleni on täynnä kirkkautta.
Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen
taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen."

On kyllä pirun kauniit sanat Vexi Salmi tehnyt tuohon lauluun. Aivan ihanat. On tuo kyllä kaunis laulu muutenkin, vaikka Sylvian joululaulu onkin suosikki joululauluni. On aina ollut ja tulee varmaan aina olemaankin. Hassua, että minuun uppoaa jouluna juuri tuollaiset hartaat ja vähän surulliset laulut, ei niinkään sellaiset iloiset ja hilpeät. Kaikista oudointa on ehkä kuitenkin se, että vaikka muuten inhoan sellaisia jeesustelu -lauluja, niin jouluna nekin menevät. Virsiäkin voisin vaikka veisata ihan pokkana ja tirauttaa kyyneleen Jeesus -lapsen tähden. Olen vähän jouluhömppä.

Ville latasi lauantaina 25 suosikki joululauluani koneella ja kuuntelin niitä sitten siinä tippa silmissä ja paketoin lahjoja melkein kolme tuntia :D Sanoin silloin Villelle, että tästä ei nyt kyllä elämä voi parantua.

Oon ihan joulufiiliksissä, vaikka ulkona ei olekaan lunta. Sekun vielä lisättäisiin tähän fiiliksiin, niin oisin niiiin onnellinen :) En oikein edes muista, milloin olisin joulua viimeksi näin paljon odottanut, olen vieläkin se Minna, joka ei saa unta koko joulukuussa. Noh, toivottavasti en tänä vuonna kuukahda jouluaattoiltana ;)

Niin, kai tässä pitäisi sekin mainita, että journalin päivitys on "hieman" jäänyt. Noh, johtunee ihan vain siitä, että kouluhommia on ollut niin järkyttävästi, että koneella olokin on ollut lähinnä sitä lopputyön vääntämistä ja kun tästä on pois päässyt, ei ole ollut oikein mitään intohimoja kirjoittaa vaikkapa tätä päiväkirjaa. Jospa tästä taas tsemppaantuisi. On vaan niin iso stressitekijä tuo koulu juuri nyt -ahdistaa lopputyö, ahdistaa kemia, ahdistaa harjoittelu, ahdistaa kaikki. Huh.

Onneksi sentään saatiin nyt se asunto sieltä Jämsänkoskelta. Se helpotti aika paljon. Se on sellainen kolmio, jossa on parveke ja Islakin on asuntoon tervetullut :) Isohan se meille on, mutta koska oli sen verran edullinen, niin mikäpäs siinä. Eiköhän sille tilalle aina käyttöä löydy! Ongelma on ehkä enemmän se, ettei meillä ole sinne tarpeeksi huonekaluja, mattoja yms. mutta jospa vaikka pystyttäisiin tässä jotakin pientä uutta sinne ostelemaan. Vitsi miten ihana sitä olisi sisustaa, jos vain olisi rahaa...

Mitäs muuta mun elämään kuuluu? Hmmm... ei varmaan mitään erikoista. Joulumanian lisäksi olen taas katsonut todella paljon animea ja X-Filesia, koska on PAKKO ottaa vähän vastapainoa tuolle kouluahdistukselle, ja nuo siihen varmaan parhaiten tehoavat. Juuri nytkin RevConnecti kovasti mulle uusia jaksoja raksuttaa, saisivat vain tulla vähän nopeampaa, en jaksaisi odottaa. Tällä viikolla katsomisen alla on ollut poikarakkaus -aiheinen Gravitation joka kyllä ollut aivan ihana <3 Enää valitettavasti kaksi jaksoa sitä katsomatta, on se vaan niin imaissut mukaansa. Olen myös alkanut ladata Full Moon Wo Sagashiteä joka on ihan erityylinen sarja. Lisäksi yritän metsästää Huippumallien 1.kautta, sen kun saisin ladattua, niin ai että!

Mitä tekisinkään ilman RevConnectia?

2 comments|post comment

LOL [09 Oct 2006|10:01am]
[ mood | amused ]

http://www.youtube.com/watch?v=E_kZPEy3h4I&eurl=

En voi kuin nauraa :D

3 comments|post comment

Virtsarakon kuolema [06 Oct 2006|06:34pm]
[ mood | crappy ]

Joskus on vain sellainen olo, että väsyttää, mutta se ei lähde nukkumalla, ja on nälkä, mutta se ei lähde syömällä. Tänään ollut juuri sellainen päivä. Tuntuu oikeastaan siltä, kuin olisi jäänyt katujyrän alle.

Mulla oli tänään koulua 8-17. Liian pitkä päivä, mutta pahinta oli se, että mulla oli koko iltapäivän biokemiallisen neurofarmakologian luentoja englanniksi. Tai oikeastaan ne eivät edes olleet luentoja, vaan joku kansainvälinen symposium (?) jossa oli luennoitsijoita ympäri Suomen ja ulkomailtakin. Jokainen voi varmaan kuvitella, miltä tuntuu kuunneella alfa2-reseptorien alatyypeistä, COMT-inhibiition merkityksestä dopamiinin metaboliaan, neurotoksiineista yms. englanniksi! Kyllä nuo ihan mielenkiintoisia aiheita ovat, mutta rajansa kaikella kuitenkin. Ulkomaalaiset olivat vielä ihan jees, koska puhuivat todella hyvää englantia, mutta osa niistä suomalaisista oli ihan järkyttäviä, ei niitä vaan voinut kuunnella! Muutenkin se koko tilaisuus oli jotenkin niin vitun tärkeä ja mielistelevä, että rupesi ärsyttämään. Juuri sellaista akateemista paskaa, mistä en tykkää sitten yhtään. Uh. Btw koko kurssi siis tulee myös olemaan englanniksi, koska ollaan ah niin kansainvälisiä ja sit vaan jotkut suomalaiset tulee sönkkäämään meille muille suomalaisille englantia, kun ollaan niin vitun cooleja. Tses.

Tosiaan viisi tuntia juttua riitti ja välissä oli vain yksi tauko. Noh, toki sen ekan tauon jälkeen alkoi mulla olla nälkä ja aloin syömään eväitä, jotka olivatkin todella hyvälaatuiset. Ehkä 15 min eväiden aloittamisen jälkeen mulle tuli maailman kovin pissihätä (kun olin siinä mehuakin hörppinyt) mutta en vaan voinut lähteä vessaan, koska olin ihan keskellä salia, ja mun ois pitänyt pyytää kaikkia maailman tärkeimmän näköisiä ihmisiä nousemaan, jotta oisin päässyt rymyämään vessaan + sitten takaisinkin olisi pitänyt päästä :/ Tosi mahtavaa, pidättelin sitten varmaan pari tuntia, joka oli kyllä aika huono idea. Täysin verrattavissa Tomb Raideriin! Kun nousin, niin hyvä kun en pyörtynyt siitä kivusta, mikä alavatsassa velloi! Juoksin vaan vessaan, kusin ehkä 10 min ja silti mahaan sattui tosi paljon vielä senkin jälkeen. Huh, virtsarakko ehkä vaurioituu lopullisesti. Nyt on periaatteessa koko illan kusettanut, vaikka ei ole oikeasti hätä.

Muutenkin oli jotenkin niin raskas päivä. Kastuin tänään kolme kertaa kunnolla, ekan kerran aamulla kouluun mennessä, joten jouduin koko päivän olemaan märissä sukissa :( En kyllä oikein tyksi syksystä. Ja meidän lähikaupassa ei edes ollut oikeaa glögiä, en vaan ois mitään muuta halunnut tälle illalle. Aika sekavaa tekstiä, mutta pointti on se, että kun on vaan palellut koko päivän, niin käärityminen sohvalle peittoon lämpimän glögimukin kanssa ois ollut niin ideaali lopetus tälle päivälle. Mutta onneksi tein muuta hyvää syömistä ja kävin kuumassa suihkussa, joten kyllä tämä olo tästä lähtee korjaantumaan. Viikonloppukin edessä ja tyttöjäkin nään huomenna :) Että mikäs tässä ollessa.

Kohta alkaa BB. Se eilinen arvoitus on mietityttänyt minua koko päivän. Vielä vastauksen saatuanikin olen miettinyt sitä ja tänään se lopulta vaan aukesi. Toivottavasti aukeaa myös talon asukeille pian :D

Ville kattoo Cheatersiä, pliiiis.

2 comments|post comment

Ihana oleminen [30 Sep 2006|08:01pm]
[ mood | relaxed ]

Ihana päivä, kun ei ollut mitään menoja, ei mitään hoidettavia asioita, ei mitään ohjelmaa. Oon niin tarvinnut tällaista päivää. Ei olla oikein tehty tänään mitään ja se on just ollut tässä päivässä parasta. Käytiin aamusella vähän Islan kanssa kävelemässä, laitettiin ruokaa, pelailin segaa, nyt tehdään vähän iltapalaa ja pelaillaan Scrabblea. Voiko elämältä muuta enää haluta? Ihanaa, kun on väsyttänyt ja on oikeesti saanu vaan olla.

Aloitin eilen kirjoittamaan lopputyötä. Aloittaminen oli vaikeaa, mutta kun pääsin alkuun, niin ihan hyvin se lähti soljumaan eteenpäin. Eilisen päivän siis uhrasin sille. Täytyy katsoa, milloin jatkaa taas sen parissa puuhailua. Sitä kun ei oikein voi kirjoitella "vähäse" kokoajan, vaan pitää ihan oikeasti varata sille aikaa ja tehdä sit kerralla sitten enemmän. Saa nähdä haluanko huomennakin vain olla, vai pitäisikö huominen taas kirjoitella sitä. Hmmm.

Eilinen ilta vietettiin Jaanan luona. Pelailtiin, juotiin sidukkaa ja tehtiin drinksuja Magic Bulletilla. Tehtiin taas aika tujuja drinksuja, joten ylitimme jopa MB:n kapasiteetin hävittää viinan maun :D Tosin niissä drinkeissä oli maailman eniten viinaa ja sitten vain jäitä ja mansikoita + jotain mehutiivistettä. Heti kun laitettiin vähän maitoa ja sokeria sekaan, niin saatiin maailman ihanimpia "pirtelömäisiä" herkku drinksuja. Nam.

Ja mulla ei ollu taaskaan krapulaa! Ei edes huteraa oloa tai pienoista päänsärkyä aamulla! olen todella tsemppautunut, ehkä verrytelyä Tahkolle?

Ps. Pelasin tänään Sonic 1:n läpi. Aikalailla optimaalisuoritus, mutta yksi Chaos Emerald jäi saavuttamatta, mikä oli tosi harmillista. Kyllä mä vielä joskus.

post comment

Kahden sidukan kännit [25 Sep 2006|12:07pm]
[ mood | tired ]

Just kun haluaisin olla koneella, niin aurinko tillottaa tuosta ikkunasta. Periaatteessa ei pitäisi valittaa, kun ihanaahan se on, kun ei ole sellainen sateinen ja harmaa päivä, mutta minkäs teet. Tuohon ikkunaan tarvitsisi niin paljon jonkun pimennytverhon/sälekaihtimet, mutta ajattelen vaan kokoajan, että eihän me tässä enää pitkään asuta...

Viikonloppu meni kaikin puolin miellyttävästi. Lauantaina vietiin Isla Kirsin luo hoitoon joskus viiden maissa, jonka jälkeen mentiin kotiin laittautumaan ja aloittelemaan :) Juotiin Villen kanssa kaksi sidukkaa per nenä ja oltiin molemmat ihan kamalassa humalassa! Mua pelotti, että meikkaa maailman rumiten sellaisessa fiiliksessä, mutta ihan hyvin se kai sitten meni? Ville suoristi mun hiukset, niistä ainakin tuli kivat. Olin myös perjantaina käynyt shoppailemassa uusia vaatteita iltaa varten, joten oli aivan ihana lähteä ulos! Antti Tuisku vaan pauhasi taustalla, kun biletettiin kotona :)

Isä Camilloon siis mentiin. Vielä perilläkin olimme hyvin humalassa, joten kauheat paineet oli tilata ja yrittää tsemppautua "normaaliksi". Pöytä oli miellyttävä loossi kynttilöineen, joten sellainen nousuhumala kikerrys ei ihan istunut siihen, mutta onneksi se olo alkoi pikkuhiljaa tasoittua ja loppuilta menikin oikein kivasti, vaikka viiniä tilattiinkin. Syötiin oikein pitkän kaavan mukaan, eli alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka -itse ravintolassa taidettiin siis viihtyä jotain 3,5 h. Itse söin vuohenjuusto-paprika paahtoleipää (tällä oli jokin hieno nimi, jota en voi muistaa), valkosipulihärkää sekä kinuski-pähkinä jäätelöä. Kaikki olivat aivan taivaallisen hyviä. Vitsi kun olisi rahaa käydä syömässä näin useamminkin!

Isä Camillosta jatkettiin Divaan. En meinannut päästä mun omalla ajokortilla sisälle! Vitutti jotenkin aika paljon, kun alkaa olla sellainen olo, että mut jotenkin aina otetaan silmätikuksi :/ Oon ehkä siinä kuvassa tosi ruma, mutta kyllä mut siitä pitäs tunnistaa. Onneksi mulla oli kuvallinen opiskelijakortti, joten se pysty varmistamaan vielä siitä, että kyllä ne ihan mun omat paperit on. Argh! Divassa oli kuitenkin kivaa, join luultavasti elämäni parhaan drinkin! Sen nimi oli Twisted Queen ja se maistui ihan mustikkapirtelölle. Aivan ihanaa.

Parasta kaikessa kuitenkin oli se, että aamulla mulla ei ollut yhtään krapula! Heräsin vaan joskus puoli ysiltä silleen virkeenä ja olo oli täysin normaali. Toivottavasti jatkossakin näin!

Tänään olisin luultavasti antanut vaikka pääni sen puolesta, ettei olisi tarvinnut mennä kouluun. Väsyttää ihan älyttömästi ja ajattelin nytkin mennä nukkumaan siksi aikaa, kun Ville tulee töistä. Tosin aikeissa olisi tehdä katkarapu-tonnikala uuniperunoita, saa nähdä, miten onnistuvat! Oon vähän täpinässä, kun mulla ja Iillä on epävirallinen tokokoe illalla. Saa nähdä, miten se menee!

Ps. Oon maailman iloisin, että Mira sai eilen jäädä taloon BB:ssä. Se vaan niin on mun suosikki, vaikka sitä onkin vaikea uskoa. Se on niin ei minä, mutta silti voin jotenkin samaistua siihen. Tuntuu, että se sanoo juuri ne asiat, jotka minä jätän aina sanomatta. Jotenkin kuvittelisin, että tulisin sen kanssa todella hyvin toimeen. Sorella taas vaikuttaa sellaiselta tyypiltä, jonka kanssa en tulisi yhtään toimeen. En vaan tykkää siitä.

Pps. Ville "asensi" eilen uudelleen tuon super nintendon ohjaimen tähän mun koneeseen eli purki taas jotakin johtoja ja yhdisti niiden avulla ohjaimen tietokoneeseen. Se entinen viritelmä alkoikin jo vähän reistailla joten nyt on todella kiva, kun ohjain toimii hyvin ja on tukevasti kiinni. Ihan innoissani pelasinkin eilen jo Sonic 1:stä, mutta valitettavasti kone jumittui kesken, joten en sitten uudestaan jaksanut alkaa sitä läpi yrittämään. Ehkä tässä joku päivä, on se vaan niin ihana peli!

post comment

Ristiin rastiin [21 Sep 2006|03:17pm]
[ mood | tired ]

Mulle tuli maailman jännin olo, kun rupesin miettimään, mitä "ristiin rastiin" tarkoittaa. Siis kun rupesin miettimään, minkä muotoinen on risti ja minkä muotoinen on rasti. Siis kun ne laittaa päällekkäin, niin siitä saadaan kaikki ilmansuunnat, eli mennään ristiin ja rastiin. Huh. No mutta Lea tajus ehkä kuukausi sitten, mitä tarkoittaa N-Y-T NYT, joten sallittakoon minullekin tällainen.

Toissapäivänä oli maailman raskain reissu siellä Jämsänkoskella. Tai ihan hyvän fiiliksen reissu siinä mielessä, että ne minut sinne huolivat (tses), mutta oli siinä toki raskauttakin mukana. Tulomatka kotiin oli kaikkein pahin, koska mulla koski hulluna päähän ja meinasin nukahtaa rattiin 24/7. Kävin vaan aina pöllyytämässä sitä pientaretta, ja toivoin, että kukaan ei soita poliisia, kun luulevat mun epävakaan ajotyylin johtuvan rattijuopumuksesta. Radiosta tuli vielä kaikkia hyviä biisejä, ja kuuntelin Sunrise Avenueta niin kovalla, että meinasi taju lähteä -ja siltä vaan nukutti. Lopulta ajoin vaan yhdellä kädellä, ja toisella hakkasin itseäni naamaan, jotten nukahtaisi. Että näin. Olisi ehkä pitänyt pysähtyä, mutta en vaan jaksanut.

Se Jämsänkoski oli kyllä maailman pienin paikka. Tai no ei ihan maailman pienen, mutta pieni kumminkin. Siinä "keskustassa" oli suurinpiirtein vain se apteekki ja sitten K-Kauppa, jonka tietenkin kävin tsekkaamassa ja huonoksi toteamassa. Onneksi jossain siinä vähän matkan päässä on Smarket ja joku toinen ruokakauppa, eihän tuonne muuten voisi muuttaa ollenkaan. Saa nähdä, viihdytäänkö siellä vaiko ei. Toisaalta esim. sieltä apteekista todella moni asuu Jämsässä, kun siinä on kuitenkin vain 7 km niiden kahden paikan välissä. Että kovasti suosittelivat minullekin, että muuttaisin Jämsään. Riippuu varmasti siitä, ostetaanko se auto vaiko ei. Ei kyllä oikein olisi rahaa, mutta saa nyt nähdä. Todella tarvittaisiin sitä siellä. Miten minäkin tuon koiran kanssa harrastan, kun en tunne sieltä ketään enkä pääse mihinkään, kun mulla ei ole autoa?

Käytiin just Islan kanssa lenkkeilemässä Puijolla. Nyt oon vaan jotenkin maailman väsynein ja odotan vain iltaa, jotta LOST alkaisi. On se vaan niin hyvä sarja, huh. Villekin jaksoi aamulla lähteä sen voimalla töihin, että illalla tulee losti :D Jotenkin nyt koulun alettua on tullut vaan enemmän ja enemmän katsottua telkkaria, ja erityisesti kaikkea hömppää (mm. salkkareita on taas alkanut seurata suht säännöllisesti) kun illalla on niin väsynyt, ettei jaksa tsemppaantua mihinkään über-asialliseen, vaan haluaa katsoa juuri sitä Big Brotheria. Ei vaan tarvitse ajatella yhtään mitään ja se on kivaa. Toisaalta BB on kyllä ihan koukuttanutkin eli en vain katso sitä sen takia, etten jaksaisi tehdä muutakaan. Kerrankin oltiin jo sängyssä, valot poissa, kun tajusin, että en voi missata illan BB:tä, vaikka kuinka väsyttäisi. Villen piti sit käydä kääntämässä telkkari sänkyyn päin, kun en jaksanut nousta sitä edes sohvalle katsomaan.

Väsyttää väsyttää väsyttää

Onneksi kohta on viikonloppu. Ollaan varattu Villen kanssa pöytä Isä Camillosta lauantaiksi, ootan niin paljon, että päästäisiin jo sinne :D Toivottavasti olis maailman kivintä, kun ei olla niin pitkään aikaan käyty yhdessä ulkona kahdestaan. Tarvitsen myös todella paljon tuollaista tilaisuutta, johon pitää laittautua, kun oon koulussa aina niin meikitön ja huono, että itsellekin alkaa jo tulla sellainen olo, että oon pilaantunut lopullisesti. Se on aina niin piristävää, kun pitkästä aikaa meikkaa ja tajuaa, että ihan hyvältähän minä näytän :)

post comment

Rakastan Prismaa [13 Sep 2006|12:13pm]
[ mood | thoughtful ]

Ulkona on kuumah. Todella vaikeaa pukeutua, kun aamulla on ihan tosi kylmä, kun poljen kouluun kahdeksaksi, mutta sitten iltapäivällä kuolen vaan takkiin. Tänäänkin olin ihan likomärkä, kun yritin pyöräillä kotiin ja reppukin oli maailman painavin. Kävin nimittäin prismassa hamstraamassa jugurttia, kun meidän kummatkaan lähikaupat eivät myy juuri SITÄ jugurttia, jota minä haluaisin syödä. En tiedä onko vika minussa vai kaupassa, mutta nytpähän on taas vähäksi aikaa neiti vaateliaalle oikeaa jugurttia. Sain myös sairaalloista nautintoa, kun kaikki leivät siellä olivat lämpimiä ja pussit vähän ihanasti huurussa -siis ihan tuoreita. Meidän K-Kaupassa en ole ikinä kohdannut yhtään leipää, joka olisi sellainen. Mutta tuo onkin harvinaisen paska ruokakauppa. Kävisin kyllä prismassa aina, jos vain olisi auto tai asuisin lähempänä.

Oon soitellu koko viikon raskaasti asioita, siihen harjoitteluun liittyen siis. Ensi tiistaina pitäisi lähteä käymään siellä Jämsänkoskella, saa nähdä, miten se reissu menee. Oisin niin paljon halunnut ottaa Villen mukaan henkiseksi tueksi (siis en nyt sinne apteekkiin mukaan, mutta matkalle muuten) mutta Ville on töissä joten yksin pitää lähteä. Tuntuu jotenkin ylivoimaiselle, en oikein tiedä, että miksi. Pelottaa vaan. Ja ahdistaa.

Oon ollut koko viikon flunssassa, jospa se tästä olisi jo ohi menossa. Inhoon olla silleen "vähäse" kipeenä. Oisin sitten vaikka mieluummin oikeasti kipeä, jolloin ei tarvitsisi mennä kouluun ja kaikki vaan hoitaisi ja palvelisi tai sitten ihan terve. Kuulostaa ehkä tosi paskalle ajatukselle, mutta niin se vaan on. Kai sitten jotenkin nautin olla siinä huomion keskipisteenä paapottavana. Muistan kuinka asuessani kotona ja ollessani kipeänä äiti soitteli mulle töistä, että mitä kaikkea voisi kaupasta tuoda :D No joo, ehkä se kipeänä olemisen glamour liittyy siihen, että olen ihan tosi harvoin kipeä ja silloinkaan en mitenkään kovin pahasti.

Flunssa oli jo melko pahasti päällä viime viikonloppuna, mutta ainakaan sitä ei parantanut se, että olin lähes koko lauantain ulkona kaatosateessa ja erittäin navakassa ja puuskittaisessa tuulessa. Ai miksikö? No tietenkin hakemassa kolmatta peräkkäistä nollaan taippareista Islan kanssa. Koe oli mukavasti 2 tuntia myöhässä aikataulusta ja sade ei tosiaan tauonnut hetkeksikään. Yritin kyllä olla autossa mahdollisimman paljon, mutta sielläkin oli ihan kamalaa olla märissä (sade)vaatteissa. Vaikka eipä siinä mitään, mehän päästiin heti lähtemään, kun oma vuoro oli ohi. Eniten sääliksi kävi Mikkoa, joka joutui istumaan koko päivän veneessä siellä myrskyssä lokkia heitellen. Joskus sitä kyllä miettiin, että ei tässä kyllä ihan terve ole, kun jaksaa tuollaisessa ilmassa rämpiä koiran kanssa kuolleiden lintujen perässä ja vieläpä nauttii siitä.

Oon melko pahasti koukuttunut Big Brotheriin. Pakko myöntää, että on tullut se melkein joka päivä katsottua. Mun suosikki on kyllä ehdottomasti Mika, ei varmaan mikään yllätys kenellekkään. Enemmän siellä on kyllä tyyppejä, joita en voi oikeasti sietää, kuten Henri. Inhoon just sellaisia miehiä maailman eniten.

post comment

Syksyn tuntua... ja stressiä [06 Sep 2006|06:29pm]
[ mood | stressed ]

Voi että voin tykätä siitä Vaasan Täyshyvä -leipien mainoksesta! Siis siitä, jossa voi tanssii siinä leivän päällä :) Tulen aina siitä mainoksesta niin hyvälle tuulelle, voi kun paahtoleipä joskus voideltuisi noin hyvin!

Ulkona on niin syksy. Käytiin Islan kanssa äsken Puijolla ja kun puin päälleni pipon, lapaset ja kaulaliinan, niin tajusin sen totaalisesti! Syksykin tuli taas niin äkkiä, ei sitä edes tajunnut. Jotenkin mulla oli vielä todella ihana olo noissa kamppeissa -oli niin ihanan lämmin, vaikka ulkona tuulikin ja ripeksi hieman vettäkin. Eilen ostin uuden talvi/syys -takin Veromodasta ja tyksin siitä älyttömästi. Pelottaa vaan, että jos jo nyt pidän sitä päällä, niin millä takilla voin olla sitten talvella, kun pakkasta on -25C? Taitaa olla melkoinen ikuisuuskysymys, ehkä sitä vaan karaistuu kylmyyteen.

Koulukin stressaa aika paljon, vaikka just nyt sitä onkin todella vähän. Lopputyön pitäisi olla valmis joskus tammikuussa ja en VAAN haluaisi jättää sitä viime tippaan. Tavoite olisi siis tehdä se jo ennen joulua, toivottavasti onnistun siinä. Mulla kyllä alkaa "joululoma" jo marraskuun lopussa, joten siinä välissä olisi kyllä monta vapaata viikkoa pakertaa sitä ihan kunnolla. Huh, ahdistaa. Juu ja mulla alkaa kohta kurssi nimeltä biokemiallinen neurofarmakologia, joka on kokonaan englanniksi (myös tentit) ja kaikkien pitää pitää aiheesta jonkin sortin esitelmää koko ryhmän edessä englanniksi. Auh.

Sitten valitusvirsi/angstaus: En pääsekään työharjoitteluun Jämsään :( Siellä ovat kuulemma molemmat proviisorit jääneet äitiyslomalle, joten eivät voi minua ottaa sinne, kun ei ole oikein ketään, kuka minua valvoisi ja opettaisi. Harmittaa niin paljon! Eniten vielä harmittaa se tapa, jolla asia hoidettiin, eli kun lähetin apteekkarille sähköpostia tyyliin " voisin tulla sinne silloin ja silloin ja ollaan jo asuntoa tässä katseltu blaa blaa" niin sitten vastasi, että en voi sinne tulla. Voihan se olla, että olivat juuri silloin saaneet tietää, mutta jotenkin mietityttää, että että olivatkohan pidemmänkin aikaa tienneet tilanteesta? Aika pahalta tuntuu, että eivät heti ilmoittaneet.

Noh, kun luin sähköpostin, niin hetken oli vain sellainen "mitä vittuah" -olo ja kyyneleet kohosivat silmiin. Jostain syystä en kuitenkaan juossut sänkyyn itkemään (mikä olisi ollut normaali tapani reagoida asiaan) vaan katsoin netistä Jämsänkosken apteekin puhelinnumeron ja soitin heti sinne asian tiimoilta. Proviisori siellä vaikutti todella mukavalta, juttelin apteekkarinkin kanssa ja tällä hetkellä on sellainen fiilis, että olisivat minut sinne harjoitteluun ottamassa. Ensi viikon viikonloppuna olisi tarkoitus käydä paikan päällä jutustelemassa ja sopimassa asiasta. Huh, ei voi muuta sanoa! Jämsänkoskelta Jämsään on jotain 5 km (?) siis on ihan siinä vieressä. Ei siis oikeastaan mitään vahinkoa tapahdu, jos pääsen tuonne. Mutta ompahan taas stressi... Kun se oli niin sovittu juttu ja olin jo todella henkisesti asiaan valmistautunut.

Mutta Ville oli kyllä musta todella ylpeä, kun hoidin asian niin hienosti :) Olin oikeastaan itsekin itsestäni ylpeä. Myöhemmin päättelin poikkeavan käytökseni johtuvan siitä, että olin ollut koko päivän shoppailemassa ja maailman parhaimmalla tuulella.

Tänään alkaa Greyn Anatomia, tses.

Niin ja jostain syystä sirkusaakkoset, tv-sekoitukset yms. karkit eivät ole enää Leafin, vaan Malacon! Pussit ovat muuttuneet maailman rumimmiksi -toivon kovasti, että sisältö olisi säilynyt samana! En ole koskaan tykännyt Malacon karkeista :( Onkohan Malaco ehkä ostanut Leafin? En voi tietää, pitää ehkä selvittää tuo asia!

2 comments|post comment

Nainen ratissa [01 Sep 2006|11:58am]
[ mood | infuriated ]

Vituttaa niin paljon!!! Mulla on mummon ja ukin auto lainassa, ja tottakai tuossa meidän "parkkipaikalla" ei ollu sellaista paikkaa, johon oisin osannut autoni ajaa. Eka yritin tunkea sitä taskuun aika vitun kauan, mutta luovutin sitten ja pistin sen kahden auton väliin vieden kahden auton paikan (en uskaltanut ajaan lähelle kumpaakaan autoa, koska jos mun eteen tai taakse tulis auto, niin oisin sellasessa taskussa, josta en ois sit päässyt mihinkään lähtemään. Vittu perkele! Nyt vaan oottelen, milloin joku tulee soittamaan ovikelloa ja pyytämään siirtämään autoa, koska kukaan muu ei nyt sovi siihen parkkeeraamaan. Kaikki nimittäin varmasti näki, kun pörräsin siinä taskussa aika vitun kauan, joten tietävät kyttääjämummot satavarmasti kenelle kohdistaa valitukset.

Mutta kun en vittu osaa parkkeerata taskuun, niin en osaa!!! Villekin tulee töistä vasta kolmen-neljän tunnin päästä, joten kiva tässä stressata ja odotella. Pitää kai ite kytätä ikkunassa, jos se mun "eessä" oleva auto lähtis, niin voisin mennä siihen ekaan taskupaikkaan, josta osaisin sit kans lähteä. Vittu kun on vaikeaa.

Maaningalle ois siis tarkotus mennä.

2 comments|post comment

Sure. Fine. Whatever. [28 Aug 2006|02:27pm]
[ mood | determined ]

Eilen katsottiin hyvissä fiiliksissä X-Filesia (3.kauden boxi on ollut melko ahkerassa käytössä) ja Ville kysyi, että mikä kausi tämä nyt olikaan. Sanoin, että 3.kausihan se tässä pyörii, johon Ville: Mikäs näistä on sinun lempikausi? KUOLIN. Kiva kun ollaan ventovieraita ihmisiä toisillemme. Siis kun jos minut muka hyvin tuntee, niin kyllä prkl pitäisi tietää, mikä kausi on musta ylivoimaisesti paras. Argh.

Ja pakko tähän väliin todeta, että tuo 3.kausikin on aivan mielettömän hyvä, en vähän niinkuin edes muistanut, että se tosiaan oli NOIN hyvä. Erityisesti Avatar jotenkin sykäytti, koska olen nähnyt jakson vain kerran kesällä 2001. On se mulla toki nauhalla, mutta nauhoittamastani versiosta puuttuu teaser kokonaan (eli jakso alkaa alkumusiikeista) ja jotenkin olen vain alitajuisesti ollut katsomatta jaksoa boxin tuloa odotellen. Oikeastaan teaser puuttuu sen takia, että mulla oli tuolloin videot rikki, ja sysäsin nauhoitusvastuun lähes koko 3.kaudesta Minnan harteille. Tämän jakson kohdalla olikin sitten ollut jotain hämmimkiä Minnan ja Minnan äidin välillä (?) ja alusta oli nauhoitus pikkuisen myöhästynyt. Ai että kun Minna kertoi mulle asiasta, oli ehkä maailman vakavin :D Luuli varmaan, että katkeroidun sille verisesti koko loppu elämäkseni. Vähän samat fiilikset varmaan, kuin äidilläni, joka ei ollut yöllä herännyt kellon soittoon vaihtamaan kasettia kesken X-Files yön ja soitti mulle aamulla ääni vapisten. OON_NIIN_KIVAH.

Kohta pitäs munkin tsemppautua kouluun. Oikeestaan ihan jees fiilis, haluisin sen koulun vaan alta pois niin nopeasti, kuin mahdollista. Pitäs vaan hoidella niitä muuttoasioita, mutta tuntuu, että en vaan kykene. No jotenkin helpottaa, että tiedän edes suurinpiirtein, milloin työt alkavat. Jotenkin ihanaa muuttaa, en kyllä tiedä, että miksi. Muuttaminenhan on maailman stressaavinta, mutta ilmeisesti oletan, että saadaan sieltä joku über-ihana asunto. Haluisin vielä NIIN paljon toista koiraa, ja jotenkin oletan myös, että sitten kun siellä Jämsässä ollaan, niin se ois mahdollista vaikka tuskin se on sen enempää mahdollista tai mahdotonta kuin täälläkään. Ehkä rahallinen tilanne on parempi, mutta olosuhteet voi muuten olla ihan vastaavat. Hmmm. Meillä oli ihana Tara-tolleri la-su yön hoidossa, ja jotenkin oli niin kivaa, että kotona oli kaksi pientä eläintä yhden sijaan.

Ville sano mulle, että Isla pääsee vielä maalaiskoiraksi -se antoi jotenkin toivoa siitä, että kyllä me tästä tsemppaannutaan! Isla on kuitenkin jo 2,5 vuotias, joten jos me sen elinaikana jo ostetaan oma omakotitalo maalta, niin eipä voisi asiat paljon paremmin olla. Löydettäisiin nyt edes JOKU asunto sieltä Jämsästä ensin...

Ville lähti just töihin pyytämään palkan korotusta. Ihan realismia.

post comment

Henkistä kehitystä havaittavissa...ehkä. [18 Aug 2006|02:53pm]
[ mood | hungry ]

Just kun olisin halunnut alkaa katsomaan Last Exileä koneelta, niin aurinko alkoi paistaa. Höh. Tarvittas kyllä ihan oikeesti sälekaihtimet/pimennysverhot tähän olohuoneeseen. Jospa vaikka illalla sitten, riippuen siitä, miten Ville tuosta sarjasta innostuu. Itsellä vain on jotenkin sellainen olo, että hirveän vähän on tullut nyt animea tuijoteltua, vaikka aikaa olisikin ollut. Toivottavasti tuo sarja on odotusten veroinen.

Tulin eilen Jyväskylästä Minnan luota. Oli taas tosi kivaa, vähän liiankin kivaa välillä :D Kuolen vaan itselleni 24/7, tai siis lähinnä sille, millainen olen joskus ollut. Kuten tuli jo siellä todettua, niin sanonpa vielä tässäkin, että ompahan huojentavaa huomata, että edes jotain henkistä kehitystä on havaittavissa. Vaikka vieläkin usein tuntuu, ettei juttujen taso voi olla niin lapsellinen.

Jyväskylässä sain (taas) rakkaita toffee rulliani, jotka tuhosin taas jo reissun aikana. Miten niitä muka voisi säästellä, kun ne ovat niin maailman parhaita? Jos joskus saisinkin ne tänne kotiin asti, niin luultavasti söisin ne jo samana iltana, joten sinäänsä ei kai sillä väliä ole, vaikka en niitä tänne asti saakkaan säästeltyä. Ehkä niitä joskus taas ilmestyisi tänne Kuopioonkin.

Toffee rullia vieläkin parempi juttu oli kuitenkin BOXI! Kyöstihän nimittäin tilasi minulle jo joskus aikoja sitten X-Filesin 3.kauden, kun kenenkään muun kortti ei suostunut käymään play.comiin ja sinne oli noita ihanuuksia ilmestynyt. Nyt sitten kuitenkin vasta sain haettua sen, ja voi ihanuus sitä boxia <3 Se on niin täydellinen tuossa hyllyssä ollessaan! Siihen se vain sujahti 1. kauden ja 4.kauden väliin ja tuo hylly näyttää vain koko ajan paremmalle ja paremmalle! Nyt enää 2.kausi to go. Tästä ei paljon fiilis parane. Hieman minua kyllä huolestutti tuon boxin kuljettaminen pyörällä Kyöstiltä pois ja sen jälkeen sen survominen reppuun junamatkan ajaksi, mutta oli se kyllä sen verran hyvin pakattu, että matkasta selvisi ehjin nahoin. Onneksi.

Junamatkasta puheen ollen olen vieläkin lievästi vittuuntunut eilisestä. Lähdettiin Minnan kanssa omasta mielestämme ihan hyvissä ajoin kohti asemaa, mutta matkan aikana huomattiin, että ollaankin aikamoisesti myöhässä. Loppumatka mentiinkin sitten puolijuoksua/juoksua ja oltiin asemalla 18.44 junani lähtiessä 18.44! Kerkesin junaan juuri ja juuri, joten hyvä fiilis tältä osin. Lippua en siis tietenkään ehtinyt ostaa asemalta.

Kun konduktööri tuli vaunuun, otin siihen heti katsekontaktin ja sanoin, että "Hei, tarvitsisin opiskelijalipun Kuopioon asti". Konduktööri katsoi minua sen jälkeen maaaaailman eniten arvioiden (tyyliin kuin olisin yrittänyt mennä pummilla ym.) ja sanoi silleen "huooooooh et sitten kerennyt sitä lippua tuolta asemalta ostaa?" Sanoin, että juuri ja juuri kerkesin itse junaan. Konduktööri sitten maailman vittumaisinpana sanoi, että "se kuule on täällä junassa 6 euroa kalliimpi se lippu". Sanoin, että ok, paljonko siitä tulee. Konduktööri jatkoi maailman vittumaisimmalla linjalla tyyliin "huoooooh yritän tässä just laskeskella..." Lippu tuli sitten maksamaan 20 euroa! Kuolin vaan, sillä musta tuo on niin liioiteltu hinta! Pahinta vielä, että mulla oli käteistä kukkarossa 20,50 joten en tiedä mitä olisi tapahtunut, jos mun rahat eivät olisikaan riittäneet? Se ei tosiaan ollu sille konduktöörille iso asia se mun lipun tulostaminen, eikä siihen mennyt aikaa kuin alle minuutti! Totta helvetissä olisin sen lipun sieltä asemalta ostanut, jos oisin vaan kerennyt! Vituttaa tosi paljon, tuli vaan sellainen olo, että en kyllä ikinä mene enää junalla mihinkään, kun vain saadaan se auto!

Matkan tietysti kruunasi se, että lapsi itki meidän vaunussa suoraa huutoa ihan koko matkan. Noh, se vauvalle sallittakoon. Jos oisin matkustanut Islan kanssa, ja se olisi yhden äänen päästänyt, niin se olisi kyllä ihmisiä häirinnyt ihan vitusti.

Lopetan ehkä nyt tuon junamatkasta valittamisen. Ärsyttää vaan niin paljon.

Oon yrittänyt koko päivän kirjoittaa esseetä verenpainepotilaiden hoidon tukemisesta, mutta en vaan jaksa. Koulukin alkaa alle parin viikon päästä, joten voisi vähän alkaa ryhdistäytymään noissa koulujutuissa. Jotenkin vaan tuntuu ylivoimaiselta. Syksykin on jotenkin niin tuloillaan, että en ehkä kestä. Silti on jotenkin todella hassua, että jos masennus joskus iskee, niin se on aina keväisin. Ei siis syksyisin, vaikka se onkin mun inhokki vuoden aika. Syksyllä olisi vielä rahkeet olla ihan jees, mutta aina se osoittautuu vain pimeäksi, kylmäksi ja vesisateiseksi ajaksi.

Huomenna ollaan menossa Pieksämäelle minun ja Islan ensimmäiseen toko kokeeseen! Jännittää jo aika paljon, mutta odotukset ovat siitä huolimatta korkealla :)

4 comments|post comment

Kyllä maalla on mukavaa [31 Jul 2006|03:53pm]
[ mood | restless ]

Pitkästä pitkästä aikaa taas täällä. Kesä on kyllä mennyt todella nopeasti ja vaikka koneella tuleekin melkoisesti roikuttua, on taas jostain syystä päiväkirjan päivittäminen jäänyt.

Mitään ihmeempiä en ole puuhastellut. Maaningalla vietettiin kokonainen viikko tässä muutama viikko takaperin ja kivaa oli. Kotiin mut piti suurinpiirtein raahata, kun niin kovasti maalla olemisesta nautin. Hassua, miten ajatukset muuttuvat, sillä joskus ängsti-teininä en olisi varmasti ikinä suostunut maalla asumaan ja nyt sitten en oikeastaan muuta haluaisikaan. Varsinkin näin kesäisin kaupunki on ihan blaah, maalla oli ihanaa käydä uimassa, lenkkeillä koirien kanssa ja touhuta pihalla. Moonallakin kävin ratsastamassa taas pitkästä aikaa, ja se oli aivan ihanan rentouttavaa. Ajattelin, että voi kun mun elämä olisi tällaista aina. Isla touhusi myös kovasti Huldan kanssa, treenattiin tokoa ja käytiin mummon kotipaikan metsiin rämpimässä Villen kanssa verijälki, joka sitten seuraavana päivänä nuuskuteltiin. Harvinaisen järkevää tekemistä. Katsottiin myös X-Filesin 5.kausi lähes kokonaan läpi ja mietin silloinkin myös sitä, että paljon paremmin en voisi lomaani viettää. Varmaan lähiaikoina lähdetään uudestaan, ja ollaan niin pitkään, kun vain Villen työt antavat periksi.

Ville onkin nyt ollut töissä oikein kunnolla, kun viime torstaina se oli töissä klo 8.00-20.00. Tänään sen työpäivän pituus on klo 6.00-20.00! Kuolen aika paljon, mutta koska Villen kone hajosi nyt lopullisesti, niin se on vaan onnellinen, kun saa tehdä noin pitkiä päiviä, jotta sais rahaa siihen uuteen koneeseen. Pliis, ei kukaan voi jaksaa tuollaisia päiviä. Onneksi nyt kuitenkin ovat ihan poikkeustapauksia, mutta aika veemäistä silti, että välillä ei vaan ole töitä, ja sitten välillä tuollaisia päiviä.

Viime viikonloppuna tein jotain todella erikoista, eli ryyppäsin kaksi päivää putkeen. Tai no "ryyppäsin", sillä en ainakaan perjantaina mitenkään älyttömässä humallassa ollut. Perjantaina aloiteltiin siis Leilan luona tyttöjen kanssa ja jatkettiin matkaa Giggliniin, jossa olin käynyt viimeksi vuonna käpy. Kivaa oli bailata, bongasin Villenkin sieltä jossakin vaiheessa ja tietysti roikuin siinä koko illan, niinkuin aina humalassa. No onneks sekin roikku mussa, mutta varmasti kaikkia muita ärsytti. No ei varmaan ollut eka kerta. Piti sitten lähteä suht aikaseen Islan luokse (mun aika-asteikolla olin myöhään!), mutta oikein onnistunut ilta kaikin puolin :) Toki kaiken kruunasi aamun suhteellisen normaali olo, vaikka yöllä tullut pahaolokohtaus antoikin merkkejä jostain ihan muusta.

Lauantai-iltana saatiinkin sitten kutsu Villen siskon Jaanan luokse maistelemaan Magic Bulletilla (aito TV-shop tuote!) tehtyjä drinksuja. Olivat aivan ihania, en voinut ymmärtää, miten viinan maku vain hävisi niihin, ja niitä olisi voinut juoda vaikka tuhat peräkkäin, niinkuin limpparia. Jaana varoittelikin, että aina kun he ovat tehneet illalla drinkkejä ko. laitteella, on seuraava päivä mennyt oksennellessa ;) Oli se kyllä kieltämättä aika pelottavaa, kun drinksut kilahtivat päähän aika mukavasti, vaikka maku oli vain sellainen limpparimainen. Oltiin oikein luovia, ja tehtiin drinkkejä mm. banaanijugurtista, kaakaojauhosta, maidosta, jääpaloista ja koskenkorvasta, josta tuloksena oli aivan banaanisuklaa-jäätelölle maistuva paksu jäähileinen pirtelö. Kokeiltiin myös koneen hyvyyttä peittää viinan maku tekemällä drinkki vain spritestä, jääpaloista ja kossusta -ja tuloksena aivan kuin olisi juonut spriteä jäillä! Ihmeellistä, minäkin haluan tuollaisen! Pelailtiin myös tanssimatolla siihen asti, että tuli hiki, jonka jälkeen vaihdettiin nintendoon ja pelattiin Mario bros. läpi, ja Mario 3:kin melkein.

Porukkaa Jaanalla oli aika paljon, mm. nimeltään tuntemattomaksi jäänyt mies, joka kertoi, että kerran ennen baariin lähtöään olivat kaverinsa kanssa puoliksi juoneet mm. 4 koria kaljaa, 6 pulloa kossua (ja vielä jotain muuta, en voi muistaa...) ja sitten baarissa oli vielä mennyt 1000 euroa! Olivat kuulemma tilanneet aina vaan listan kaksi kertaa kokonaan ja täyttäneet mm. pöydän salmaripaukuista. Huh. Uhosi vielä meille kaikille, että juo kenet meistä tahansa pöydän alle, vaikka olisi ollut sitä ennen syömättä viikon. En kehdannut sanoa, että minulla menee yleensä iltaa kohden 6-10 euroa riippuen siitä, juonko kolme, neljä vai viisi Rainbow -laitti siideriä :D

Odottelen tässä vain, että lähdettäisiin Islan kanssa tokoilemaan. Meillä on reilun parin viikon päästä ekat kisat, ja ei voi kuin vaan toivoa, että eivät menisi ihan penkin alle. Myös taippareita mennään kokeilemaan reilun viikon päästä ja näyttelykehässä pyörähdetään ensi perjantaina. Aika paljon siis jännittämisen aiheita lyhyellä ajalle. Minä kun nimittäin osaan vähän liiankin hyvin tuon jännittämisen....

Ps. Sain maailman ihanimman anime -hiirimaton Jaanalta ja myös samaa sarjaa olevan pienen "lasten käteen sopivan" -hiiren :) Tyksin!

4 comments|post comment

Fratelli d'Italia [11 Jul 2006|06:20pm]
[ mood | worried ]

Jalkapallon MM-kisat sitten olivat ja menivät, ja Italia voitti kuin voittikin mestaruuden! Jes! Riemuani korosti vielä se, että finaalissa vastassa ollut Ranska on ultimate inhokkijoukkueeni ja Zidane sai punaisen kortin, joten hänet ajettiin kentältä ulos ;) Niin ja maalivahti Barthez ei saanut torjuttua yhtään Italian rankkareista. Että pienet ilot minulla, mutta nautin niistä silti. Vaikka kieltämättä huono tapa ratkaista mestaruus nuo rankkarit, mutta mitä sitä muutakaan voisi tehdä, kun pelissä ei tule tarpeeksi maaleja.

Käytiin tänään Islan ja Leilan kanssa Puijolla lenkillä. Islalla oli tietenkin aika kuuma, joten kun se näki metsässä vetisen suon silmäkkeen, niin tottakai se ryntäsi sinne pulikoimaan. Suo oli kuitenkin valitettavasti aivan kamalaa "paska" velliä ja imaisi Islan sisäänsä sellaisella voimalla, että hyvä kun Ii pääsi sieltä ylös :D Kun se sitten lopulta rantautui, oli koko koira sellaisen ruskean liejun peittämä, joka haisi ihan kamalalle. Kävin Islaa uittamassakin sitten kotimatkalla, mutta ei auttanut oikeastaan mitään, joten shampoollahan se piti kotona sitten pestä. Ja se haisee silti vieläkin! Argh!

Ollaan tässä taas aika tehokkaasti ahkeroitu Lostia ja kohta ollaankin sitten 1.kausi katsottu läpi. Tosin ahkeroida on ehkä vähän väärä sana, koska kuulostaa siltä, kuin katsoittaisiin sitä sarjaa jotenkin väkisellä :D Ei todellakaan! Hieman hidas katselutempomme johtuu lähinnä siitä, että aika harvoin keretään rueta ylipäätään mitään kunnolla katsomaan, kun Ville joutuu heräämään niin aikaisin töihin, että nukkumaankin pitää mennä ihan hyvissä ajoin. On se kyllä hyvä sarja, ei voi muuta sanoa! Suosikkihahmoni lienee Sun, myös Locke on erittäin mielenkiintoinen hahmo. Tykkään jotenkin myös Clairesta, en kyllä oikein tiedä, että miksi. Ehkä siksi, että odotan koko ajan sairaanloisesti sitä lapsen syntymää, koska oma painajaiseni olisi ehkä synnyttää jossain tuollaisissa olosuhteissa.

Ja onhan se Sawyerkin ihan jees, mutta tavallaan mua ärsyttää siinä se, miten siitä on oikein tehty sellainen "ihkuttakaa minua" -hahmo. Mutta en tosiaan voi kieltää, etteikö se vetoaisi myös minuun -miten suunnitelmallista se sitten onkaan tai ei ole.

Myös Nikke Knattertonia ollaan katsottu ja ihan harmittaa, että kohta ollaan kaikki jaksot katsottu kertaalleen. Se vaan on niin loistava sarja, aivan mahtavan hauska. Nikestä löytyy aina jokin uusi superpuoli ja Nikke on aina varautunut kaikkeen. Erityisesti nauroin kohdalle, jossa Nikke sai jotain rauhoittavaa/unilääkettä tms. ja virkosi ihan heti, koska "Niken harjaantunut verenkierto poistaa myrkyn muutamassa minuutissa". Heh. Ei ehkä aukene niille, jotka eivät ole sarjaan tutustuneet.

Mun pitäs rueta tekemään maailman raskaiten Kemian työselotusta, jos mielin saada siitä kurssista suoritusmerkinnän tässä lähiaikoina. Kun en vaan tehnyt sitä silloin about 2 vuotta sitten, kun mulla se kurssi oli. Siis täytyy olla iloinen, että se assari oli niin mukava, että antaa minun palauttaa sen NÄIN myöhässä, mutta kun aika hiton vaikea on sitä rueta nyt vääntämään, kun en aiheesta muista yhtään mitään. Marjo vielä sanoi, että saisin katsoa mallia sen työselostuksesta, mutta Marjo ei ole kotonaan, joten ei pääse koneelleen, että voisi sen vaikka mulle lähettää. Hmmmph. Pitää siis vaan yrittää, jos nyt edes saisi jotain aikaan, jonka kehtaisi sille assarille lähettää. Perjantaina olisi deadline...

Tänään alkavat muuten sinkkuelämän 6.kauden jaksot :) Parasta viihdettä, mutta harmi sinäänsä, kun kohta on kaikki jaksot taas nähty kertaalleen.

post comment

I did it! [07 Jul 2006|12:09pm]
[ mood | happy ]

Pääsin vaan sen orgaanisen kemian läpi! Tsesh! Muuta en oikein voi sanoa! Kun olo on nyt helpottunein, mutta toisaalta olisi se kyllä ollut liian epäreilua, jos en olisi tenttiä läpi päässyt sillä luin ihan maailman eniten. Sain 66p/100p, meni vielä ihan hyvin, kun 50 pisteellä olisi jo läpi päässyt. Nyt vaan nautisekelen kesälomasta täysin rinnoin :D

Eilen tuli Sinkkuelämässä jakso The Big Journey ja tämä olikin sellainen jakso, jota en ollut ennen nähnyt. Jakson nimi oli suomennettu näin; Puks puks matkaan Napa-herran perään! Kuolin. Aloin epäillä, että jaksojen nimien suomentamisen takana on Savon Sanomien maailman ärsyttävin toimittaja Jaana Hiltunen, joka kirjoittaa "muka nokkelia" mutta oikeasti maaaailman ärsyttävinpiä juttuja ja tyyli on juuri tuollainen samanlainen "kreisi". Jos et oikeasti osaa kirjoittaa hauskoja juttuja, niin älä nyt hyvä Jaana Hiltunen ihmeessä ala käyttää t31NiX -kieltä ja yritä sillä tehdä jutuista "sika hauskoja". Huh. Oon meinannut monta kertaa lähettää Savon Sanomiin palautetta tuosta toimittajasta, mutta en ole (edelleenkään) sitä jaksanut tehdä. Ehkä joskus.

Mutta tuohon jaksoon. En tosiaan sitä ollut aikaisemmin nähnyt, joten nautin sen katsomisesta ihan extrapaljon jo ihan senkin takia. Mutta mikä jakso, ah! Todella hyvä, nauroin älyttömästi! Tässä jaksossa Carrie ja Samantha lähtivät siis rymyämään junalla San Franciscoon ja Carrie haluaisi vaaan päästä Mr. Bigin kanssa sänkyyn. Aluksi taas ärsytti, että miks ne Carrie & Samantha nyt niin kauhistelee sitä junaa, koska sellaisiahan junat ovat, mutta sitten vasta myöhemmin tajusin, että se juna matka tosiaan kestää 3 PÄIVÄÄ! Menolippu -peliä kun ajattelee, niin tosiaan muistaa, että New York ja San Francisco ovat ihan eri puolilla lautaa, joten ei sinne nyt niin hetkessä matkusteta. Taas uusi ulottuvuus siihenkin peliin -ne matkat ovat oikeasti PITKIÄ! Itse inhoan junalla matkustamista ihan tosissaan, joten ihan pahaa teki katsella, ja ajatella, jos itse joutuisi vastaavan matkan tekemään. Huh huh, mutta onneksi menivät edes lentokoneella takaisin ;)

Kun tänä aamuna heräsin, muistin nähneeni sellaista unta, jossa Kyösti osti mulle X-Files boxin. Sitten tosin aika pian tajusin, ettei se unta ollutkaan, vaan Kyösti oikeasti teki niin! Homman nimi oli nimittäin se, että play.comiin oli tullut 3.kauden digipak -mallisia boxeja (kiitos Minna!) ja tuskahan siitä tuli, että vaikka ei rahaa oikein olekaan, niin sellainen pitää saada, kun niitä kerrankin myynnissä on! Noh, juuri sopivasti oma Visa Electronini ei tietenkään halunnut toimia, ja myös Villen ja Äidin kortit olivat jotenkin epäsopivia. Soitin hädissäni Minnalle ja hetken kuluttua Kyöstille, joka sitten boxin pisti tilaukseen omalla kortillaan. Olen niin kiitollinen tästä, päiväni todellakin pelastui *hymyilee*

Näin muuten oikeasti sellaista maailman pelottavinta unta, että oltiin tyttöjen kanssa saunasaaressa ja siellä oli ihan oikeasti maailman eniten karhuja! Metsä vähän niinkuin vilisi niitä, ja esim. laiturin päädystä nousi karhun pää maailman uhkaavimpana. Sitten sellaiset karhunpennut lyöttäytyivät seuraamme ja ei saatu niitä millään pois, vaikka kuinka hätisteltiin. Odotettiin vaan peloissaan, milloin se niiden äitikarhu tulee maailman vihaisempana läimimään meitä. Oikeasti ihan kamala painajainen, maailman synkin ja uhkaavin.

Pitäisi tsemppautua kauppaan, mutta en millään jaksaisi kun ulkona on niin kuumah. Eilen jo vähän paloin, vaikka kukaan ei sitä uskonutkaan ;) En vaan voi mitään sille, että en nautiskele auringosta niinkuin suurin osa ihmisistä. Ajattelin tehdä tänään vaikkapa makaronilaatikkoa, tekee jotenkin mieli, kun ei olla pitkään aikaan syöty :) Voisin myös jatkaa mansikoiden nautiskelu, kun olen nyt jo neljänä päivänä peräkkäin ostanut tuosta meidän lähikaupasta ison pussin mansikoita ja syönyt ne tuijotellessani Love Hinaa, taas olisi houkuttelevasti koneella pari uutta jaksoa ja tuskin pystyn niitä vastustamaan ;)

Illalla Islan kanssa olisi treenitkin, mutta toivottavasti silloin olisi edes asteen viileämpää.

5 comments|post comment

Nekocoooooon! [01 Jul 2006|08:52pm]
[ mood | geeky ]

Söin just liikaa feta-juustoa :/ Opin ehkä pari viikkoa sitten syömään niitä, ja siitä lähtien on ollut ihan järjetön himo! Nyt sit oon vaan yltynyt ja varmaan kohta en niistä edes enää tykkää, kun syön liikaa ja kyllästyn. Höh.

Tänään tulikin sitten vietettyä päivä Kyöstin kanssa Nekoconissa, joka järjestettiin Musiikkikeskuksella. Olisi vielä ollut ihan mahdollista, etten olisi kyennyt sinne lähteä, koska Minnan kanssa vietettiin eilen suhteellisen railakas ilta (myös Jenni ja Leila olivat mukana, mutta melkein selvinä, joten jättäytyivät ihan suosiolla pois meidän seurasta illan mittaan -yhdessä kuitenkin aloiteltiin). En kyllä juonut kuin sidukkaa, mutta ilmeisesti aika hiton paljon, sillä aika sekava muistikuva on koko Diva-visiitistä, jonne sain siis Minnakin houkuteltua. Bailattiin hulluina, ja oli tosi hauskaa, mutta jossain vaiheessa iltaa tuli taas sellainen huono-olo/väsymys kohtaus, mutta Minna kyllä aika hyvin minut sai virkomaan, kun pakotti vaan tanssimaan ja juotti vettä.

Olo ei kuitenkaan koskaan palannut entiselleen, joten tehtiin jossain vaiheessa yötä peaceful päätös; Minnä lähti Henkkaan ja minä menin ostamaan Pizzan :D Tuntui kyllä, että seisoin siellä Pizzerian jonossa ikuisuuden, mutta kun Pizzan sain, niin lähdin vaan juoksemaan kotiin, koska mun teki sitä pizzaa niiiin paljon mieli, ja ajattelin, että sillä se mun paha olo helpottuu. Juoksin siis (varmasti hoiperrelen) ja samalla riivin sitä pizzalaatikkoa auki, ja rumasti hotkin palasi kesken matkan. Olin varmaan tosi ihq ilmestys, joten toivon kovasti, ettei kukaan nähnyt minua! Kotona sitten herätin Ville maailman eniten syömään pizzaa, mutta se vaan käänsi kylkeä väsyneenä, joten söin koko pizzan yksin (no Isla sai kyllä vähän) ehkä kahdessa minuutissa *nauraa* En voi ymmärtää, sillä jos vaikka Villen kanssa otetaan pizza, niin syödään se normaalisti puoliksi, koska itse en ikinä jaksa kokonaista -no eilen illala todellakin jaksoin. Kellistyin sitten täydellä mahallan Villen viereen.

Kun aamulla heräsin ehkä kahdeksan maissa, niin olo oli jotenkin outo, mutta ei oikeastaan huono. Huono-olo kuitenkin hiipi vähitellen, kun aloin vaan miettiä, että "heräsinköhän siksi, että kohta oksennan?" ja "jos nyt oksennan, niin mun pitää oksentaa se pizza!" Eli aloin panikoida ihan turhasta ja pulssi nousi ehkä kahteensataan ja olo huononi tosi paljon. Onneksi kuitenkin olin sen verran väsynyt, että nukahdin uudestaan ja kun puoli kymmenen maissa heräsin uudestaan ja ajatukset olivat jo astetta selkeämmät. Vieläkin tosin pelkäsin ihan älyttömästi, että kohta tulee huono-olo vaikka se ei koskaan tullut. Join sitten vettä ja limpparia, söin mehujään ja kävin suihkussa, jonka jälkeen olo olikin jo tosi fressi ja ihana :)

Mutta tosiaan siihen Nekoconiin. Sinne siis tsemppauduin aika heti kun vaan kerkesin. Kyösti olikin jo siellä, ja oli käynyt jo pari luentoakin kuuntelemassa. Kierreltiin vähän aikaa ja mentiin sitten kuuntelemaan vielä yksi luento. Sitten taas kierreltiin, juteltiin X-Filesista ja mentiin seuraamaan cosplay -kilpailua. Viimeiseksi vietettiin hyvän aikaa tanssimatto -pelaamista katsomassa ja ainakin itse innoistuin siitä ihan älyttömästi! Olisin itsekin voinut/halunnut mennä pelaamaan, mutta en vaan kehdannut. Olisi kyllä pitänyt, nyt kun miettii, mutta kun en ole ikinä pelannut, niin tuskin siitä olisi mitään tullut ;) Mutta tosiaan nyt jo matto vähän niinkuin harkinnassa, se vaan näytti ihan mielettömän hauskalle!

Matkalla kotiin sattui vielä jokseenkin psyykkeen hajottava juttu. Oltiin kävelemessä Kyöstin kanssa Torin ohi, kun K huomasi asfaltilla mustan T-paidan, joka näytti jokseenkin likaiselle/hylätylle, eli en olisi ikinä kiinnittänyt siihen huomiota saati koskenut siihen. K nosti sen kuitenkin, ja kun käänsi paidan, niin se olikin X-Files -paita, ihan hieno sellainen vielä! Kuolin! Jotenkin outo juttu, koska oltiin vähän niinku koko päivä juteltu X-Filesista ja millä todennäköisyydellä kukaan ikinä löytäisi X-Files paitaa? Hassua.

Nyt vaan vietän koti-iltaa ja keskityn jalkapalloon ;) Portugali jo varmisti paikkansa jatkoon Englannin kustannuksella, ja seuraava peli on Brasilia - Ranska. En voi vähän niinkuin selittää, miten paljon inhoon Ranskaa, joten vaikkei Brasilia olekaan mikään mun ultimate suosikki, niin oon MAAILMAN eniten sen puolella. Jotain animeakin tekis mieli, kun saisin kattoo rauhassa (Ville lähti vuorostaa illaksi ulos), mutta RevConnect ei ole toiminut todella pitkään aikaan *itkee* Tekis kovasti mieli tsekata Fate/Stay Night, mutta haaveeksi taitaa jäädä. Haluaisin vaan että olisi koko ajan jokin hyvä sarja katselukierroksella.

Tosin Markku kävi tänään ehkä tuomassa meille Nikke Knattertonit, joten voisin niiden kimppuun aika hiton mielelläni hyökätä. Kuolen, muuten sille, että se ei siis ole Knakkerton...

Tein muuten eilen pari uutta käyttäjäkuvaa, toinen X-Files/Scully/Paperhearts -aiheinen, toisessa taas komeilee ihana Smith Jerrod tai ehkä paremminkin Jason Lewis. Sexyh.

post comment

Henkilökohtainen tragedia! [22 Jun 2006|01:12am]
[ mood | shocked ]

Tai ei ehkä edes niin paljon minulle, kuin se voisi olla. Kyöstille tosin voi olla ja paljon. Raskasta, raskasta, raskasta! Minnan kanssa tänään pengottiin aika perusteellisesti screen grabbejä X-Filesista ja tällaista löydettiin:

2.kausi (Colony): http://xfphotos.fredfarm.com/season2/colony/cap252.jpg
4.kausi (Never Again): http://xfphotos.fredfarm.com/season4/never-again/x-files063.jpg
6.kausi (Alpha): http://xfphotos.fredfarm.com/season6/alpha/cap185.jpg

Eli pointti koko jutussa on se, että julisteen EI olisi pitänyt vaihtua ennen 6.kautta, koska 5.kauden viimeisessä jaksossa juliste paloi kaiken muun mukana, mutta siihen asti sen olisi pitänyt pysyä samana! Olen itseasiassa melko pettynyt tällaiseen huolimattomuuteen! Mutta kuten Minnalle sanoin, niin ihan kiva, että X-Filesistakin löytyy mulle vielä kaikelaista uutta. Ihan typerä olo oikeastaan, kun en ole ennen kiinnittänyt huomiota tuohon asiaan.

Vai olenko unohtanut jonkin tapahtuman, joka voisi selittää julisteen vaihtumisen? Omasta mielestäni en ole, mutta muistini nyt on mitä on.

Jos kello ei olisi jo puoli kaksi yöllä, jatkaisin grabbien selaamista, mutta ehkä on kuitenkin järkevämpää jatkaa huomenna ;)

3 comments|post comment

Ajokortti on kuvallinen henkilöllisyystodistus, prkl! [13 Jun 2006|12:16pm]
[ mood | hot ]

Heräsin tänä aamuna maailman vihaisimpana, koska näin harvinaisen ärsyttävän unen. Oli varmaan Villea naurattanut, kun raivosin sille siitä, miten vittumaisia myyjiä KYSin kahvilassa olikaan...

Eli uni meni suurinpiirtein näin: Oltiin sekalaisella porukalla kävelemässä (Minä, Minna, Jenni, vetskari-Pauli, Ville, Hulda ainakin) ja päätettiin mennä KYSin kahvilaan istuskelemaan vähäksi aikaa. Oli melko kuuma, joten ajattelin, että kylmä sidukka todellakin maistuisi. Jenni lähti mukaan tiskille ja ajattel myös ostaa jotain vastaavaa. Tilasin päärynäsiiderin (kuten aina) ja myyjä, joka oli jotain meidän ikiä oleva blondi, kysyi papereita (kuten aina). Rupesin venkslaamaan kukkarosta ajokorttia, ja jotenkin se oli maailman hankalinta -tiedätte kai sen tuntee unessa, kun jokin yksinkertainen asia ei vaan onnistu! Tarjosin siinä VR:n korttia yms, mutta lopulta se ajokorttikin sieltä löytyi. Kun kuitenkin tarjosin sitä myyjälle, niin se ei kuulemma kelvannut henkilöllisyyden todistamiseen! Yritin kysellä, että miksi, mutta myyjä vaan alkoi vittuilemaan ja sanoi, ettei kelpaa ja minun pitäisi poistua. Suutuin, ja yritin kysellä syytä, mutta paikalla kerääntyikin vaan pari muutakin myyjää, jotka alkoivat huutamaan minulle, että lähtisin pois häiritsemästä ja palaisin takaisin, kun minulla olisi mukana kuvalliset henkkarit. Kun katsoin uudestaan omaa ajokorttiani, se oli jotenkin pilaantunut ja sulanut ja siinä oli mustia rantuja, ihan kuin se olisi kopioitu väärennös yms. Sitten huomasin, että kukkarossani oli toinenkin ajokortti, laadultaan parempi. Yritin tarjota vielä sitäkin, mutta ei sekään kelvannut. Jenni sai siiderinsä passia näyttämällä (jostain syystä Jennillä oli se mukana, syytä en tiedä) ja sitten aloin jo niin vihaisesti riidellä myyjien kanssa, että heräsin.

Sadattelin asiaa vähän aikaa Villelle (joka oli juuri lähdössä töihin) ja sitten olin niin kiihtynyt, etten meinannut enää saada unta. Ajattelin vain, että haluan nukahtaa ja palata samaan uneen, jotta voin soittaa poliisit paikalle todistamaan, että kyllä se ajokortti prkl käy! Naurattaa aika paljon nyt kun ajattelee, mutta olin aamulla ihan helvetin tosissani :D

Tilattiin reilu viikko sitten digikamera (Canon powershot A530) ja nyt sitä odotetaan, kuin kuuta nousevaa! Seurantakoodin mukaan se on jo Kuopiossa, mutta ei vielä ilmeisesti tullut tuohon meidän lähipostiin. Että eiköhän viimeistän huomenna mennä sitä härkkimään, jos ei jopa ihan tänä iltana! Arvatkaa vaan, kuka ei sitten muuta teekkään, kun kuvailee tuota kaunista eläintään ja varmaan paljon kaikkea muutakin! Saan sitten kameran leirillekin mukaan, vaikka luultiin, ettei se voi millään keretä, jes!

Enpäs olekaan muuten pitkään aikaan kirjoitellut, vaikka mitään erikoista ei kyllä ole tässä välillä juuri tapahtunut. Tai no käytiin Islan kanssa Mäntässä tässä reilu viikko takaperin "hakemassa" toinen SERT ja vielä päälle VSP, eli voitte kuvitella, kuka on hangonkeksinä täällä edelleen ;) Maaningalla ollaan myös aikaa vietetty ja nautiskeltu maaseudun rauhasta -käytiin myös tsekkaamassa Jämsä the city ja oltiin kyllä todella positiivisesti yllättyneitä molemmat! Kivalta siis näytti ja muuttoa odotan ainakin minä jo innolla. Kemian parissa on myös tullut vietettyä aika mukavasti aikaa, eli tutuksi ovat tulleet nukleofiiliset additioreaktiot, polyaromaattiset hiilivedyt sekä amidien ominaisuudet. Kaikkein erikoisinta koko hommassa on se, että asia ei ehkä olekaan niin vaikea, kuin aluksi luulin, kun on vain saanut itsensä pakotettua lukemaan (mikä on aina se suurin kompastuskiveni). Tentti on ensi viikolla, ja se menee läpi, vaikka mikä olisi (huomaa asenne!)

Animea on myös tullut tuijoteltua ihan kivasti. Katsottiin oikeastaan parissa päivässä Villen kanssa Kimi Ga Nozomu Eien ja pakko sanoa, että taisi olla paras anime, minkä olen ikinä nähnyt! Noh, ei ehkä Hopeanuolen voittanutta kuitenkaan, mutta ihan äärettömän hyvä, koskettava, aito sekä upeasti toteutettu. Pakko tunnustaa, että viimeisessä jaksossa itkin, vaikka kuinka yritin pidätellä. Musiikit olivat ylihyviä (erityisesti alkutunnari) ja vaikka juoni jossain vaiheessa junnasi hieman paikoillaan, toimi sarja kokonaisuutena upeasti. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli se, että koko sarjan ajan, Ville oli Mitsukin puolella, kun minä taas olin tykästynyt Harukaan. Lopusta olin montaa eri mieltä, mutta loppujen lopuksi se loppui kyllä ihan niinkuin pitikin.

Ja Takayuki oli aivan ihana! Siis lähinnä ulkoisesti, muuten tavallaan melko rasittava, vaikka ei minun mielestä pilannutkaan muiden elämää tahallaan. Kuitenkin yksi lempihahmoistani tästä edes, kaikesta huolimatta.

Nyt kun otettiin nopeampi nettikin, voin imuuttaa animea netistä vieläkin nopeammin ja helpommin. Uusi sarja, jota pitäisi rueta ahkeroimaan on jo kiikarissa (ensimmäinen jakso ladattu koneelle), mutta vielä en ole ehtinyt sitä aloittaa, vaikka mieli onkin monesti tehnyt! Weeditkin pitäisi katsastaa loppuun, mutta innostusta on vähän pitänyt hakea, joten en ole ryhtynyt niitä väkisin katsomaan. Sitten, kun vietän oikein mega tylsää sadepäivää, aion jatkaa katsomista -Hopeanuolta tekisikin sitten mieli katsoa sitäkin suuremmalla innolla!

Oon valehtelematta ihan likomärkä, kun istun tässä koneella! Aurinko paistaa suoraan tuosta ikkunasta, ja kun siinä ei ole sälekaihtia tms. on tässä koneella aikamoinen paikka olla näin kuumalla säällä! Ikkunat ovat kyllä auki, mutta siitä ei juuri apua ole. Islakin on läähättänyt koko aamun kuumissaan, pitäisi varmaan viedä se uimaan ja pulahtaa itse perässä. Tänään oli vielä tarkoitus lähteä Kuopio-Hallille toko-koetta seuraamaan, joten täytyy varustautua aika isolla määräällä juomista ja Iillekin voisi harkita jotain märkää pyyhettä yms. päälle, jottei ihan raukka läkähtyisi. Onneksi ei olla itse kisaamassa! Jo eilinen toko oli aikamoinen koetus, jopa Isla oli hieman löysä, mitä se ei ole ikinä!

Mutta nyt on pakko mennä pitämään se pakollinen tunti kemian parissa, sillä jo Ville ehtii tulla töistä, on lukemisen aloittaminen ainakin kymmenen kertaa vaikeampaa. Lisäksi meneillään olevat jalkapallon MM-kisat naulitsevat todella tehokkaasti telkkarin ääreen heti iltapäivästä lähtien, joten silloinkaan ei tunnu saavan mitään aikaiseksi...

2 comments|post comment

Koirakuulumisia [02 Jun 2006|10:45pm]
[ mood | jubilant ]



Minä ja Muppa-rakkaani! Toivottavasti saadaan viettää vielä monta vuotta yhdessä!

Sitten lyhyesti Islan kuulumisia; helatorstain taipumuskokeesta napsahti hylätty puutteellisen hakuinnon takia, vaikka oikea syy oli koiran niin älytön kuumuminen, ettei se enää pystynyt keskittymään mihinkään, varsinkaan työn tekoon. Mutta olemme päättäneet, että uutta putkeen vaan sitten loppukesästä, luovuttaa emme aio ;) Taipumuksia tytöllä kyllä on, ongelmamme ovat ihan muissa asioissa.

Sunnuntaina tyttö sitten päättikin järjestää oikein megayllätyksen olemalla Joensuun näyttelyssä PN3 ja saaden ensimmäisen sertinsä!!! Ei olisi kyllä ikinä tuosta meidän rimppakintusta uskonut, mutta tuomari piti koirasta ihan aidosti ja linja pysyi koko kehän melko tiukkana... Eli voitte kuvitella, kuka oli yhtä hymyä koko päivän ja edelleenkin täytyy ihan ihmetellä, että oliko se totta ollenkaan ;) Vaikka olenhan minä aina tiennyt, että Isla on maailman kaunein pieni tollerineiti -nyt on sitten vain ihan virallinenkin todiste siitä *nauraa* Saa nyt nähdä miten ensi sunnuntaina Mäntässä menee eli jatkammeko leijailua pilvissä vai pudotetaanko meidät maan tasalle. Tosin koska tavoitteemme ovat nyt tältä vuodelta näyttelyiden osalta saavutettu, en jaksa harmistua, vaikka Mäntässä palaisimmekin "normaaliin" linjaamme. Saa nyt nähdä. Tänä kesänä ei sitten varmaan enää tulekkaan näyttelyissä pöyrittyä, mitä nyt sitten TollerShow on ihan pakollinen, kun se tänä vuonna järjestetään Kuopiossa.

Jos koiramaiset jutut kiinnostavat enemmänkin, niin menkää nyt ihmeessä Islan ja Huldan kotisivuille osoitteeseen: http://www.elisanet.fi/queequeg Uuden ulkoasun värkkäsin tässä alkuviikosta, ja ihan tyksin siitä, vaikka html-taidot ovatkin ihan ruosteessa ja hirveä riittämättömyyden tunne on vaivannut jo pitkään.

Tällä kertaa ei sitten kai ollutkaan mitään muuta sanottavaa... Aika iso osa elämästähän noissa koirapuuhissa menee, mutta harvoin niistä jaksan tänne avautua, kun Islan ja Huldan sivujen päivittämisen jälkeen en jaksa samoja asioita kirjoittaa enää toistamiseen.

Huomenna Jessen ylioppilasjuhlat. Huippua, että saan laittautua edes yksiin bileisiin tänä keväänä ;)

4 comments|post comment

Hashire! Weed! [23 May 2006|08:02pm]
[ mood | nervous ]

Lordi sitten meni voittamaan euroviisut. Kuolen. Todellinen once in a lifetime kokemus, tuskin tulen vastaavaa enää ikinä kokemaan. Katsottiin ohjelmaa Leilan, Lean ja Villen kanssa lauantai-iltana, ja kun pisteitä alettiin laskea, niin oltiin kaikki ihan fiiliksissä :D "And twelve points goes to Finland" ja me taputettiin ja hurrattiin, vaikka esim. oma musiikkimakuni ei ole Lordia nähnytkään. Mutta oli se silti hienoa, kun Suomi voitti, oli biisi mikä tahansa.

Hihii, ostin maailman ihkuimmat kumpparit! Siis ikinä en ole kumppareista tykännyt, mutta nyt vaan yksinkertaisesti tarvitsin sellaiset, koska nome-kokeisiin ei oikein voi muille kengillä mennä. Ihan sellaiset peruskumpparit ajattelin ostaa (mahdollisimman halvat), mutta Anttilasta löytyivätkin maailman ihanimmat vaaleanpunaiset kumpparit, joissa on kukkakuviointia :D Ja olivat vielä sieltä halvimmasta päästä! Tykkään niistä tosi paljon, mutta torstain taippareissa olemme tuskin kovinkaan katu-uskottavia *nauraa* Voin vain kuvitella itseni sinne vuosikymmeniä noutajia harrastaneiden metsästäjien sekaan, joilla on käyttölinjaiset labukat ja viimeisen päälle eräkamppeet päällä. Ja sitten minä, n. 14 vee näköinen tyttö, tulee sinne "väärän rotuisen" kanssa vaaleanpunaisissa kukkakumppareissa. Ei hyvä. Noh, onneksi myös Kati, Nina ja Helena tulevat punaturkkeineen, joten en ole ihan orpona siellä -ollaan muuten päätetty, että jyrätään kaikki :D

Koko päivän on satanut vettä. Möh. Oltiin Villen kanssa IHAN läpimärkiä, kun pyöräiltiin kaupunkiin, ja vähintään yhtä märkiä, kun poljettiin takaisin. No mutta tulipahan käytyä ja ostettiin kaikkea sellaista, mitä ei oikein ikinä muulloin saa ostettua. Muuten olen kyllä ollut koko päivän tiiviisti sisällä (paitsi juoksin jäätelöautolle päivällä), mitä nyt on joutunut Islan kanssa ulkona käymään. Isla inhoaa tällaista ilmaa vähintään yhtä paljon kuin minäkin, sillä sitä piti tänään lähes vetää perässä, kun se luimisteli sateelle ja yritti olla astumatta lammikoihin ;) Hassu.

Katsoin sitten Weedin jaksot 2-5 ja itkuhan siinä meinasi päästä, kun oli niin saatanan huonosti piirretty anime. Suurinosa tuosta sarjasta (ainakin noiden jaksojen perusteella) on täyttä paskaa, sille en voi edes keskittyä juoneen, koska suurin osa kohtauksista on piirretty miten sattuu. Kyllähän jotkut lähikuvat vaikkapa naamasta olivat ihan ok, mutta aina kun koirat lähtivät liikkumaan, niin teki mieli repiä hiukset päästä ja heittää kone ikkunasta ulos! Argh, animaattorit eivät varmasti ole koskaan koiraa nähneetkään, sillä koirat liikkuivat joka a) maaailman tökeröimmin, b) kuten ihmiset tai c) eivät liikkuneet ollenkaan. Animesta puuttui se Hopeanuolimainen vauhti ja tunnelmakin oli jotenkin niin lässynlässyn, että huh. Ilmeisesti Weed on suunnattu vähän nuoremmille kuin Hopeanuoli, mutta olisivat nyt silti voineet vähän tummempaa väriä hakea myös tähän animeen. Uh, jatkan joskus tätä valitusvirttä, kunhan jaksan. Olen vaan niin pettynyt ko. animeen!

1 comment|post comment

Ponipäivä [19 May 2006|11:21pm]
[ mood | exhausted ]

Ei hitto nauroin tälle vitsille äsken!

Tositarina, sattunut vanhainkodissa:
Kaksi iäkästä huonokuuloista ja -näköistä hiippakunnanvaihdosta odottavaa
mummoa oli sattunut katsomaan euroviisujen karsintaa ja nähneet Lordin
esityksen.
-Kivahan se on että Loirikin jaksaa vielä yrittää
-Mutta kauhean näköiseksi se on itsensä kyllä ryypännyt!

Tänään olin ratsastamassa! Oli oikeesti maailman kivintä, vaikkakin melko rankkaa. Tunnin jälkeen kävelin hevosen selästä horjuvin jaloin, ja tunnillakin meinasi liian monta kertaa loppua voimat kesken. Tämän huomasi kaikista parhaiten istunnasta, kun ei jaksanut vatsalihaksilla pitää itseään pystyssä (varsinkaan laukassa) ja sitten asento oli ajoittain sellainen aika rönöttävä. Nyt jo tuntuu selässä ja vatsalihaksissa aika kamalalle, saa nähdä, millaisessa kunnossa aamulla olen!

Menin siis Atella, joka oli maailman kivin, kuten aina ennenkin :) Olen oikeasti Tanjalle tosi kiitollinen, että sain taas suosikkiponini! Se kertoo tosi paljon siitä, miten mukava se ihminen oikeasti on. Tanja piti muutenkin oikein mukavan tunnin; mentiin jonkin verran ympyrällä, tehtiin pohkeenväistöjä ravissa ja ratsastettiin myös laukassa sellaista harjoitusta, että hevonen piti kääntää päädystä suoralla linjalle, ja I:stä tehdä ympyrä, jonka jälken oli tärkeää suoristaa hevonen taas linjalle. Atte meni mielestäni ihan kivasti, lopputunnista jo haki muotoakin oikein nätisti ja narskutteli kuolaimia. Että eivät menneet hukkaan taivuttelut sun muut. Tosiaan olin tunnin jälkeen ihan läpimärkä, kädet tärisivät (välillä tuntui kesken tunnin, etten jaksa enää kannatella Attea, kun se haki välillä vähän liiankin alas ja mun voimat meinasivat loppua käsistä ihan kokonaan) ja suuta kuivi eniten. Siksi olikin hirveä pettymys, kun limppariautomaattia ei enää maneesissa ollut :( Vai oliko sitä ollut enää pitkään aikaan? Tiedä tuota, mutta oisin voinut aika hiton paljon maksaa kylmästä Pepsistä tunnin jälkeen!

Tunnin jälkeen Atte sai paljon leipää, ja koska myös Atte oli aivan likomärkä, pyyhin sen kauttaaltaan märällä sienellä, kuivasin ja vielä harjasin hyvin :) Oli todella kiva ihan vain olla hevosten seurassa, jo ihan tuo pelkka harjaaminenkin oli tavallaan luksusta. Katsottiin vielä lopuksi Leilan kanssa estetuntia, joka oli menossa yläkentällä. Seuraavaksi mun täytyykin varmaan mennä juuri hyppäämään, etten ihan mamistu (vielä nykyisestäkin). Voi nimittäin olla, että jos pidän ihan kamalan tauon noista estekuvioista, niin siitä hommasta tulee vaan koko ajan hurjempaa mun makuun. Vaikka oikealla hevosella (lue Lucky) esteet ovatkin aivan ihanan kamalan mukavan vauhdikasta puuhaa :D

Sain tänään Vileltä synttärilahjan :) Se oli ostanut mulle Neon Genesis Evangelionin 4th collectionin ja Independence Dayn! Se vaan niin oli mun suosikkielokuva, kun olin about 12 vuotta ja katsoin sen silloin varmaan tuhat kertaa. Ihanaa nähdä se taas :D Ville oli muutenkin ollut jotenkin extraihana ja ostanut meille kotiin kaikkea hyvää ja shoppaillut kaupungilta vaikka sun mitä.

Ahkeroitiin taas Lostia jonkin verran, vaikka tarkoitus oli katsoa 5 jaksoa Weediä, jotka Ville mulle toissa päivänä koneelle latasi. Ihan kamala himo on tuota sarjaa rueta katsomaan, vaikka tiedänkin, että ei vedä vertoja Hopeanuolelle. Olen myös jo pidemmän aikaa tutkaillut netistä erästä todella mielenkiintoiselta kuulostavaa animea nimeltä Kimi Ga Nozomu Eien ja tänään olen pakottanut Villen etsimään mulle niitäkin jaksoja jostakin netin syövereistä. Oon niin kiva. Mutta en voi vastustaa kiusausta, koska Ville hallitsee nämä kone/netti -hommat ehkä tuhat kertaa paremmin kuin minä. Ajatelkaa, nytkin se opettelee Excelin käyttämistä, ja on ihan innoissaan siitä! Siis nautiskelee, kun siitä on niin kiva opetella sen käyttöä! Pliis. Suluissa itsekin Excelin käyttöä hikipisara otsalla lukion ATK-kurssilla harjoittelut...

Huomenna oli tarkoitus olla meidän taipparikurssin viimeinen kerta, mutta olivatkin päättäneet pitää sen viimeisen kerran vasta joskus parin viikon päästä, kun ollaan nyt niin hulluna treenattu, että koirille tekee ihan hyvää pitää vähän taukoa ja sulatella opittua. Taidan siis huomenna suunnistaa Islan kanssa Puijolle ja tehdä ainakin yhden hakuruudun dameilla. Variksia en jaksa pistää sulamaan, kun ei tuolla koiralle mitään ongelmia niiden kanssa ole. Sitten en treenaa enää yhtään mitään ennen torstaita, jottei tulla ylikuntoon *nauraa*

Kellokin näyttäisi olevan aika hiton paljon, ei ihme kun väsyttää.

2 comments|post comment

navigation
[ viewing | most recent entries ]
[ go | earlier ]