amused
Niinpä istuin siinä, missä pitikin, ja kuuntelin, miten joku meidänluokkalaisemme skitsoili takana siitä että istuimme muka väärässä järjestyksessä. Aluksi tukin korvani, mutta kun samaa selitystä jatkui ja jatkui, minun teki kovasti mieli vaientaa viaton luokkatoverini tunkemalla muutama aari villatakkini hihaa sen nielusta sisään. Lopulta joku sai rauhoitettua tyypin, ja lähes kaikki kuuntelivat edes puolella korvalla toimintaohjeita. Sama ei tietenkään koskenut vieressäni istuvaa herra Egoa, joka ketkui tuolillaan, huuteli vittu suuntaan ja toiseen ja mainosti, miten paljon parempi ja komeampi hän itse oli ympärillään istuviin nörtteihin ja muihin surkeisiin maanmatosiin verrattuna. (Ja paskat) Luokat valuivat yksi kerrallaan eteen muka ottamaan todistuksia vastaan, ja niin meidän luokkakin kävi. Kuulin miten pari meidänluokkalaista arvosteli tahallisen kuuluvasti kahdeksasluokkalaisia, jotka kuuluttivat jokaisen ysiluokan oppilaiden nimet. Neiti Besserwisserkin ehti jo kauhuissaan kiljaista (ihan tosissaan, huomasin huolekseni) "miettikää jos ne sanoo MUN nimen väärin tai niin, ettei se kuulu kaikille!". Ajatella! Sehän olisikin hirveä menetys koko koululle! Hei, vaikka jotkut kasit ovatkin röyhkeitä räkänokkia, tuskin ne haluavat tulla eteen esiintymään hirveiden ysien eteen vain saadakseen parin itserakkaan tampion ininät niskaansa. Haastavan harjoituksen jälkeen rehtorilla oli asiaa, sitten vararehtorilla, ai niin ja äikänmaikalla oli sana sanottavana, uskonnonmaikka tahtoi lisätä sitä ja tätä, ja lopuksi älkääpä vieläkään menkö, vielä tulee yksi asia. Kun kaikki olivat jo hermona, meidät päästettiin pois.
Menimme luokkaamme odottamaan, ja sieltä ysien kahvitilaisuuteen ruokalaan, jossa istuimme luokittain pöydissä. (Näin Tiinan ennen luokkaan menoa, ja se tivasi oitis, mitä olin tarkoittanut sillä, että se oli eilisessä unessa oma itseni, ja ruokalan edessä Miran, joka oli nukkunut vain vähän ja se kyllä näkyi sen käytöksestä, heh. Ilonan olin nähnyt jo aiemmin ja totesin että sen lyhyet hiukset sopivat sille hyvin) Itse olisin voinut vain kietaista kahvit ja kakut naamariini ja lähteä, mutta ohjelmaan kuului ensin pari puhetta ja tanssiesitystä. Eivät ne kyllä olleet niin pitkiä ja tylsiä kuin olisin pelännyt. Minä ja nämä Friikkisirkus-kumppanini meidän luokalta emme mahtuneet kaikki samaan pöytään, joten Jenna ja Tuska menivät taaksemme ja minä, Noora ja Maria luokanvalvojamme, opomme ja Ego-miehen kanssa samaan pöytään. Seisoin pöydän vieressä muina naisina, kun luokanvalvoja äkkiä lohkaisi "Elinapa siinä taitaa katsella tätä pöytäseuraansa arvostelevin silmin!". Menin noloksi ja mietin että helkkari, mistä ihmeestä se arvasi. =D Olin nimittäin juuri ajatellut "ei tuota taas" nähtyäni Egoistin naamataulun ja... lopun arvaatte. Kohotimme maljat ja keskityimme katsomaan kasien lauluesitystä. Lopuksi luokkis onnistui aploodeeraamaan opon maljan kumoon pöydälle ja saman tien koko lasin hajalle. Katsoin silmät pyöreinä toimitusta enkä tiennyt, pitäisikö nauraa, turhautua, koska luokkis hössöttää jumalattomasti aina ja kaikkialla, vai pitää naama neutraalina. Mariaa ja Nooraa näytti kuitenkin huvittavan, kuten opoa, Egoistia ja luokkista itseäänkin, joten päätin ottaa naamalleni toivoakseni "heh pitipä sattua"-ilmeen. Paha vain, että a) usein, jos en ole tyytyväinen johonkin, se näkyy oitis naamastani ja b) Terokin totesi kerran, että olen maailman huonoin ihminen teeskentelemään hymyä. =D
Kakkuni oli sen näköinen kuin joku olisi myllännyt sitä oikein urakalla, mutta hyvää se oli silti. Olin aika helpottunut kun se ei ollut kinuskikakkua kuten olin kuullut jonkun väittävän. Otin kahviakin, vaikka en oikeasti pidä kahvista enkä teestä. Eipä se mitään, Noora onneksi piti ja istui vieressäni. Vaihdoimme aluksi kuppeja, koska Noora oli saanut omaansa vähemmän kuin minä, ja lopuksi vaihdoimme kupit takaisin, kun Noora oli jo lopettanut omansa ja itse en jaksanut juoda omaani loppuun. Teimme Nooran kanssa Muraki-tyylin vihjailuja toisillemme maljalasien kanssa. Luokkis hymyili onnellisena meille, eikä ymmärtänyt, että pervoilimme niin sanoakseni. Käännyin ympäri katsomaan Jennan ja Tuskan pöytään ja havaitsin Tuskan toimittavan samaa asiaa. As expected from my child! Kahvin jälkeen köksänmaikka tuli kiljumaan kaikille siitä, että kupit oli vietävä itse pois, ja kaikki ysit palasivat nyreinä hakemaan kahvimukejaan pöydistä. Feh, kaikki kannetaan pöytään mutta toisin päin homma ei käy, har har. Sovimme Ilonan kanssa kiinalaiseen ravintolaan menosta, ja sitten minä, Tuska, Maria, Noora ja Jenna teimme viiden sekunnin pohdinnan siitä, mitä tekisimme ysien lakanallamme, joka roikkui seinällä. Koska emme todellakaan olleet aikeissa antaa sitä niille meidän luokkalaisille, jotka eivät tekoprosessin aikana muuta tehneet kuin kävivät häiritsemässä, vaatimassa ja vinkumassa, päätimme yksimielisesti kierrättää lakanaa meidän tekijöiden kesken. (No ei kukaan ollut sen jakamisesta ja muusta mitään ohjeistustakaan antanut, joten itsekäs tapa se on paras tapa, DYYDS)
Painelimme irroittamaan lakanaa seinältä. Kun Noora ja Tuska riehuivat lakanan viikkaamisen kanssa, meidän luokkalainen liisa saapui kysymään, mitä aiomme tehdä lakanalle ja totesimme pitävämme sen itse. Se veti herneet nättiin (?) nenäänsä, ynähti henkevästi "no yyh, hoovee vitun pallopäät" ja paineli matkoihinsa. =D Voi ei, miss Pussikalja, älä särje sydäntäni noin julmilla sanoilla! En kyllä ymmärtänyt, mitä se valitti, koska lakanan teon aikana se sanoi näyttävänsä lakanassa norsunvittu-naamalta (missä ei kyllä ole mitään eroa sen nykyiseen olemukseen). Kyllä tulee entistäkin haikeampi olo kun pääsee siitäkin eroon, heh. Me neliöpäät kuitenkin sovimme, että lakana tulisi ensin meikäläiselle (juhuu) ja lähdimme kotiin. Kävin vielä ostamassa limpparia, koska olen ahne, ja nyt voisin lukea Nooran lainaamaa Fakea. Noora kannattaa raivokkaasti Angel Sanctuaryn Zaphikel/Razielia. Katsoin niitä kahta tänään tarkasti ja minusta ne muistuttivat Soubia ja Ritsukaa, mutta Noora tyrmäsi minut sanomalla, että näen Soubeja ja Ritsukoita kaikkialla. Mutku! Rosiel/Katan on OTP silti. Ja Katou ja Katan ovat parhaat henkilöt, ei mikään Zaphikel niitä voi hakata vaikka se onkin kiva myös. Latasin Loveless 9 rawin aamulla ja Soubi oli epäilyttävä.
Enää kevätjuhla ja olen lopullisesti vapaa meidän luokasta! Elämä on elämisen arvoista.