Papereita lattialla
[Most Recent Entries]
[Calendar View]
[Friends]
Below are the 11 most recent journal entries recorded in
karnov_'s LiveJournal:
| Thursday, February 22nd, 2007 | | 9:28 pm |
Pitkät ajat olin kuin unessa.
Todellakin, pitkät ajat suunnittelin että sanallisella ilmaisulla pitäisi olla jokin kanava. Mutta kun en ole aikoihin kirjoittanut (tänne, julkisesti) mitään, tuli sellainen tunne että paluun pitäisi olla jokin aivan vitunmoinen läpimurto-entry. Asiat kuitenkin johtuivat sellaiseen tilaan, että itsesensuuri on aika perkeleen alhainen ja sain ajateltua valmiiksi hyvin ja pitkään haudotun runon, joka taitaa olla sisällöltään jokseenkin radikaali tämän päivän parlamentaarisessa viitekehyksessä. Radikaalit, kaikilla elämänaloilla, älkää pelätkö ikuisia henkisiä tai fyysisiä elämää lopullisesti hankaloittavia tekoja! Minun korteni keossa taitaa olla se että yritän alentaa itsesensuuria radikaalisti. Jatkan taas, nyt ehkä pikemmin kuin myöhemmin. " Pitäisi hävittää infrastruktuuria sellaisessa mittakaavassa että saavutetettuja etuja ei ehdittäisi korvata; mutta pasifististen ihanteiden kannattajan näkökulmasta solujen muodostaminen, pommien rakentelu kuulostaa kertakaikkiaan pahalta, mädännäiseltä, vaikka tiedostaa täysin, täysin varmalla intuitiolla että ainoa keino olisi kylvää suolaa vakoihin, useimpiin vakoihin, että maailmanhenki olisi terve, että Kampelakin taas kannattaisi jatkuvuutta. Kun minä herään kätketyistä tai satunnaisista unista minua ei erota mikään heräävästä konservatiivista, mutta en ehdi toimia kannatettavien arvojen edestä pitää vain toimia että ehtisi ja voisi valita a vai b vai c sen jälkeen kun on kävellyt kauppaan tekemään valintojaan vapaasti, eikä millään voi löytää mitään argumenttia joka peittoaisi itsesäilytyksen luonnolliset käytännöt. " Paatos jatkunee pian, koska apina lähti selästä. PS. Kiitos Tuukalle, joka satunnaisella lausahduksella laukaisi piinallisen pahan ajatus-/neuvokkuusloukun joka oli kuin yksinkertainen apina-ansa. Current Mood: determined | | Thursday, September 8th, 2005 | | 6:02 pm |
Kuvitelmia päivältä, parilta.
' Kuvittelen itseni alkemistiksi,
nämä ovat vähän surkeita aikoja,
mandaloissa vilisee hiukkaset, onnet ja oravat,
jumala perämoottori, karhu odottelee kaatolupaa.'
' Huomenna menen torille ajattelemaan
objektiviteettini myymistä parhaaseen mahdolliseen hintaan,
opintotukea
ja lakkoa,
siellä on kalanhaju, jossa on huomattavan vähän
kristusta ja seksuaalisuutta, palaan kotiin
pitkin linjoja, jotka joskus olivat
vain huteria viivoja, piirrustuksia.' | | Sunday, August 28th, 2005 | | 10:29 pm |
'
Kun minä synnyin, eräänä perjantaina
taisi olla, kulki joku kivi taskussa
ja käsi myös,
odotti eikä mitään merkillistä
tapahtunut,
muutamaa kuukautta aiemmin,
kun olin sikiö,
olisi minua ollut vaikea erottaa apinasta
samassa tilanteessa.
' | | Thursday, August 25th, 2005 | | 4:10 pm |
'Muutamat kokemani henkilökohtaiset,
seksuaaliset, sosiaaliset ja
ideologiset pettymykset eivät saa minua ajattelemaan
että tämä olisi savurenkaiden puhaltelua toistensa läpi,
sen kiistän vihaisesti,
toisin kuin oman viimeaikaisen lukkiutumiseni,
olen kusessa näiden kaikkien käsitteiden kanssa,
miten ne liittyvät käteen?
Omalla
kädelläni olen tainnut repiä kieleni
pois tai turvoksiin, nyt etsin sitä
tavallisesta rumasta lähiöstä ja asioista
joita ei voi sanoa, minun kieleni jää väliin
kun auto ajaa toiseen autoon
tai löytyy paikasta josta pitäisi lähteä polku,
mutta jossa on rakennuslupa vireillä ja korkea ruohikko,
se lojuu kantona metsässä jossa voi laskea enemmän tyhjiä pakkauksia
kuin kasvavia puita,
kirjastoista voin löytää vain toisten kielet,
kesältä olisi pitänyt nauhoittaa arkistoitavaksi
pitkiä hiljaisuuksia.' Current Mood: awake | | Wednesday, June 22nd, 2005 | | 11:22 pm |
Pitkät ajat
Tämän päivittely unohtui pitkiksi ajoiksi: netti oli poikki alkukesästä
ja vähäinenkin rutiini katosi, sen lisäksi olen ollut vitullisessa
kirjoituslukossa. Tänään pitkästä aikaa kynä sopi käteen, ehkä tästä
taas lähtee.
'
Kykyni aistihavaintoihin on rappeutunut
kun olen yrittänyt puhua niistä liikaa,
nyt syytteleen siitä genetiikkaa, väriympytää, ekologiaa, rationaalisuutta
hämäriksi jäävin perustein,
täällä meidän länsimaisesssa harva on nähnyt kvarkkia
tai jumalaa
vaikka monet niihin sanovat luottavansa
ja ottavat molemmista uudet tiedot vastaan haltioissaan,
minun vahvuuteni on ollut ja
tulee varmaan aina olemaankin että
voin vaivatta kuvitella kaikkea mikä olisi voinut olla.
Jos tulva nousee yllättäen,
rakennan kengästä liian pienen veneen
ja olen ylpeä.
' Current Mood: relieved | | Monday, April 25th, 2005 | | 6:25 pm |
'
Kun tietää että yksi mahdollisuus
on kadota tyystin
kävelevät miehet silloilla
eikä viesti mene perille millään kielellä
tai muutenkaan
minä kävelin perässä
puhelu on luonteeltaan kahdenkeskeinen
ja on välttämätöntä tietää
milloin ei ole soveliasta
tunkea seuraan
ja miltei menin metrolla väärään suuntaan
tulin väärästä suunnasta oikealla asemalle
kysyttäessä päivämäärää ja kellonaikaa
en olisi tiennyt
mutta nykyisin en ahdistu
olen oppinut että kyllä minä selviänkin
tupakat on tuntuvat liian lyhyiltä nyt
kun aurinko paistaa parvekkeelle ja kuulee
koneet, elukat ja ihmiset
' Current Mood: Melvins - Houdini | | Tuesday, April 5th, 2005 | | 7:15 pm |
Tekee mieli tehdä monenlaisia juttua: pelata jalkapalloa, mennä uimaan,
mennä terasille, mennä Nuuksioon, lukea kirjoja, kirjoittaa, käydä
ravintolassa, hankkia toinen tatuointi, painattaa t-paitoja, ihastua ja
niin edelleen. Näin paljon realistisia suunnitelmia minulla ei ole
ollut moneen vuoteen. Kun minun on hyvä olla, omista ajatuksistani
kirjoittaminen tuntuu lattealta. Pitäisi kai yrittää sitten vielä vähän
kehittyäkin.
'
Yöt ovat jo lyhyenlaiset ja
lyhenemään päin,
olen jahdannut valoa öisin, leikistä menee mieli
kun tulee aamu
ja kaikki on kirkasta
Katselin ikkunasta, leikittelin silmilläni
ja niskojen nikamilla
jotta valo heijastuisi eri tavoin
mustista laseistani verkkokalvoille.
Kun muut puhuivat synkeinä vanhuudesta,
yritin lohdutella tokaisemalla
että vanhat ovat vain olleet pitkään,
ei siitä tainnut olla apua kenellekään
mutta itse olin huvittunut ajatuksestani.
Huomautuksia on täynnä
tämä huomautusten maa,
minä taisin herpaantua vähäsen
' Current Mood: amused | | Thursday, March 31st, 2005 | | 4:51 pm |
Tänään olin hiljaa vihainen kunnes sanoin kahvilassa, että sietäisi
hävetä, saatana. Koulukaverilleni tuli selkeästi joku verenkiertohäiriö
aivoihin ja hän ilmoitti voivansa huonosti ja menettäneensä
näkökenttänsä. Opettaja reagoi sanomalla, että ole hiljaa, häiritset
opetusta. Sitten pahoinvoiva lähti saattajan kanssa lääkäriin ja
opettaja selitteli kaikkea paskaa ohjesäännöistä. Myöhemmin se puhui
ammattietiikasta ja humaainiudesta. Minä en tiennyt miten olla.
Illalla menen elämäni ensimmäiselle puhdasveriselle hiphop-keikalle. Mitä siitäkin tulee?
'
Kun yritän suhtautua asioihin
järkevästi,
kaikki muuttuu
zeniläiseksi.
Mistä
sait uudet kenkäsi?
Omenasta,
tämän Omenan attribuutti on
iso.
Ja sitten, katson toisaalle,
tyttö istuu penkissään
ja ajattelin että yksi taputtava käsi voisi
olla hänen kätensä
joka taputtelee reittä,
olen näin alkeellinen vielä
kun voin.
' Current Mood: uncomfortable | | Tuesday, March 29th, 2005 | | 12:01 pm |
Palasin sydänmailta Helsinkiin. Ei se minussa sen kummempia tunteita
aiheuttanut. Kevään kunniaksi pitäisi kyllä ihastua, että saisi vähän
vauhtia itseensä. Islantilaiset saagat ja eddat ovat
kursailemattomuudessaan loistavia. "Hän kosi Thóra Rauthintytärtä
Frithareystä ja sai hänet. He tulivat hyvin toimeen keskenään eikä
mennyt kauaakaan, kun he jo saivat lapsia." Myöhemmin kyseisen liiton
mies ostaa maata eteläiseltä rannalta ja heittää henkensä. Nykyään ei
saagoja voi kirjoittaa.
Tämän ajattelin eilen valmiiksi vihreässä raitiovaunussa nro. 6.
'
Kaikki päätökset
tulevat korkeilta tahoilta
ajattelin toisessa kaupungissa
virkamiesmäiset
aurinkolasit päässä,
siitä on jo kulunut
vuosia,
joiden aikana
olen nähnyt kuinka
sammaleet kasvavat
polkupyöränsarvesta sisään
ja ulos
Eilen olin matkalla,
talot näyttivät
vierailta eikä tuuli
päässyt niistä läpi,
en enää
tiennyt määränpäätä,
mutta ei se minua
pahemmin häirinnyt,
tänään
muistin päivämäärän väärin,
se tietää
enemmän aikaa
päästä
pois lomalta
'
Current Mood: content | | Tuesday, March 22nd, 2005 | | 12:54 pm |
Liikkuvat kuvat
Nyt on työt tehty, olo helpottunut. Lomaa on viikko. Ei voi valittaa. Elovkuvan tekemistä on tullut mietittyä parin ystäväni kanssa. Roadmovie on muodostunut selkeäksi teemaksi. Ja velanperintä, se säväyttää aina. Ideoita riittää, kyllä me kolme spekuloinnin ideatasolla osaamme. Tekninen toteutus onkin sitten hankalampi juttu. Kuinka saada esimerkiksi kuvaaja istumaan autoon niin, että kuvaajaa ei näy. Auto, jolla ajaisimme olisi todennäköisesti jokin vanha paska, jonka moottoriäänien alta puheen äänitys tuottaisi ongelmia ja niin edelleen. Viikonloppuna ajattelin, että elokuvasta voisi tehdä sellaista metaelokuvaa, fiktiivistä dokumenttia roadmovien tekemisestä. Siten tekniseen kömpelyyteen ja meidän olemattomaan näyttelytaitoomme tulisi koominen vivahde. Lisäksi käsikirjoittamisesta ja yleisestä ideoinnista saisi aikaan mehukkaita kohtauksia. Juoni voisi olla sellainen, että suunnitteluosion jälkeen lähtisimme kuvausmatkalle, joka ajautuisi tuhoon järjestelykysymysten ja liiallisen päihtyneisyyden vuoksi. Auton voisi hylätä vaikka Pohjanmaalle, ruuvata kilvet irti ja palata kotiin jumiutuneeseen arkeen synkkänä julkisilla kulkuneuvoilla. Auto, joka hylätään saisi minusta olla jokin vanha Saab, sellainen oikein iso ja etuvaloiltaan aggressiivisen näköinen. Toisen ehdotuksen mukaan auton pitäisi olla Volvo 80-luvulta. Sekin kyllä kelpaisi, sen ajan Volvot ovat niin massiivisia ja rumia. Dialogissa käytetyssä kielessä pitäisi olla potkua. Sekä kielellisesti, että sisällöllisesti. Rehvakkaassa puhekielessä ja huolitellussa kirjakielessä on molemmissa puolensa elokuvan kannalta. Sitä pitää vielä miettiä oikein hartaasti. Puhumattakaan itse dialogin kirjoittamisesta. Mutta minun pitää jotenkin päästä kysymään, että pajunko maistoit? Vastaus kuuluu, että pajun maistoin. Musiikin valinnasta todennäköisesti tulee kiistaa. En kyllä edes tiedä mistään lupien hankinnasta paskaakaan. Musiikkia voisi tietysti tuottaa vain elokuvaa varten, sekin varmasti onnistuisi, mutta siinä minusta taas ei olisi hyötyä kuin mielipideautomaatin roolissa. Tuttu rooli, ei siinä mitään, mutta sitten kolmikosta yhden rooli ja työmäärä korostuisivat aika rankasti. Henkilöhahmojen kehittäminen on tietysti mielenkiintoista. Tässä projektissa meidän näyttelytaitomme rajoittavat minusta henkilöhahmot aika siekailemattoman todellisiksi. Oman roolini osaan vetää, vedänhän sitä joka päivä aamusta iltaan. Mikään muu tuskin luonnistuisi uskottavasti. Jatkan näiden miettimistä. Mielessäni on työnimenä 'Perintäesimerkki'. Current Mood: relieved | | Tuesday, March 15th, 2005 | | 12:15 pm |
Silmäluomet ja niiden paino.
Loin sitten tällaisen. Päiväkirjan vai onko tämä blogi? Tämän luomisessa jouduin kovaan paikkaan: ylläpito pyysi, että prove you're human. Epäonnistuin siinä kaksi kertaa. Pitäisi varmaan vähän huolestua, kun ei saa numeroista ja kirjaimista selvää. Mutta merkkejähän ne vain ovat ja siksi vain satunnaisia. Saa kai satunnaisuuksissa sekaantua. Olen varmaan viisi vuotta aina välillä aloittanut päiväkirjan kirjoittamisen. Ei siitä tietenkään ole mitään tullut, proosalliset tekstit ovat aina parin päivän kuluessa muuttuneet takaisin runoiksi. Kyllähän nekin ovat päiväkirjaa, varsinkin kun olen niitä kirjoitellut aika kerronnalliseen muotoon. Nyt on hyvä aika, maaliskuusta lokakuuhun on aina hyvä aika. Parhaita mahdollisia näkyjä on kun leskenlehti kasvaa roudan avulla muhkuraisen asfaltin läpi. Nyt, nyt pitäisi. Tuo on ikävä tunne. Tällä kertaa pitäisi purkaa haastattelu nauhalta tekstiksi. En ole koskaan ennen nauhoittanut haastattelua. Ehkä nauhan purkamisesta tulee sihteerimäinen olo. Minun on mahdotonta sanoa, millainen olo se sitten on. Ehkä opin. Tämä huone, jossa kirjoitan on melkoinen. Lukemattomat määrät levyjä, kirjoja, papereita, tyhjiä pakkauksia, tyhjiä pulloja, melkein tyhjiä pulloja, astioita, tupakointivehkeitä, paitoja, housuja, kenkiä, elektroniikkaa, johtoja, sekasortoa, järjestyksen puutetta. Kaikki mitä tarvitsen, kunhan jääkaapissa on ruokaa. 'Näinä päivinä, kun on vähän sanottavaa täytyy vaieta, minä osaan vaieta lukemattomilla kielillä, jonakin iltana olin varma että kuulin tänne huoneistoon kuulutuksen lentokoneesta joka lensi yli kun epävarmuus iskee on tiedottaminen tärkeää, matolle kaatui toissapäivänä epäpyhät vedet mitä on tehtävä' Current Mood: lazy |
|