You are viewing [info]karnov_'s journal

Papereita lattialla
 
[Most Recent Entries] [Calendar View] [Friends]

Below are the 11 most recent journal entries recorded in karnov_'s LiveJournal:

    Thursday, February 22nd, 2007
    9:28 pm
    Pitkät ajat olin kuin unessa.
    Todellakin, pitkät ajat suunnittelin että sanallisella ilmaisulla pitäisi olla jokin kanava. Mutta kun en ole aikoihin kirjoittanut (tänne, julkisesti) mitään, tuli sellainen tunne että paluun pitäisi olla jokin aivan vitunmoinen läpimurto-entry. Asiat kuitenkin johtuivat sellaiseen tilaan, että itsesensuuri on aika perkeleen alhainen ja sain ajateltua valmiiksi hyvin ja pitkään haudotun runon, joka taitaa olla sisällöltään jokseenkin radikaali tämän päivän parlamentaarisessa viitekehyksessä. Radikaalit, kaikilla elämänaloilla, älkää pelätkö ikuisia henkisiä tai fyysisiä elämää lopullisesti hankaloittavia tekoja! Minun korteni keossa taitaa olla se että yritän alentaa itsesensuuria radikaalisti. Jatkan taas, nyt ehkä pikemmin kuin myöhemmin.

    "
    Pitäisi hävittää infrastruktuuria
               sellaisessa mittakaavassa että saavutetettuja etuja
                         ei ehdittäisi korvata;
        mutta pasifististen ihanteiden kannattajan
                näkökulmasta solujen muodostaminen, pommien rakentelu
                 kuulostaa kertakaikkiaan pahalta, mädännäiseltä,
              vaikka tiedostaa täysin,
         täysin varmalla intuitiolla että
               ainoa keino olisi kylvää suolaa vakoihin,
                                                            useimpiin vakoihin,
                   että maailmanhenki olisi terve, että Kampelakin taas
              kannattaisi jatkuvuutta.

                             Kun minä herään kätketyistä tai satunnaisista unista
                               minua ei erota mikään
                heräävästä konservatiivista,
              mutta en ehdi toimia kannatettavien arvojen edestä
                       pitää vain toimia että ehtisi
                                               ja voisi
                  valita a vai b vai c
                        sen jälkeen kun on kävellyt kauppaan
                          tekemään valintojaan vapaasti,
                            
                                     eikä millään voi löytää mitään argumenttia
               joka peittoaisi itsesäilytyksen
                                                      luonnolliset käytännöt.
    "

    Paatos jatkunee pian, koska apina lähti selästä.

    PS. Kiitos Tuukalle, joka satunnaisella lausahduksella laukaisi piinallisen pahan ajatus-/neuvokkuusloukun joka oli kuin yksinkertainen apina-ansa.

    Current Mood: determined
    Thursday, September 8th, 2005
    6:02 pm
    Kuvitelmia päivältä, parilta.
    '            Kuvittelen itseni alkemistiksi,
                    nämä ovat vähän surkeita aikoja,
                mandaloissa vilisee hiukkaset, onnet ja oravat,
           jumala perämoottori, karhu odottelee kaatolupaa.'

    '            Huomenna menen torille ajattelemaan
            objektiviteettini myymistä parhaaseen mahdolliseen hintaan,
                       opintotukea
                                   ja lakkoa,
                   siellä on kalanhaju, jossa on huomattavan vähän
          kristusta ja seksuaalisuutta, palaan kotiin
                          pitkin linjoja, jotka joskus olivat
                 vain huteria viivoja, piirrustuksia.'
    Sunday, August 28th, 2005
    10:29 pm
    '
            Kun minä synnyin, eräänä perjantaina
                taisi olla, kulki joku kivi taskussa
                     ja käsi myös,
                odotti eikä mitään merkillistä tapahtunut,
                      muutamaa kuukautta aiemmin,
                      kun olin sikiö,
                olisi minua ollut vaikea erottaa apinasta
                     samassa tilanteessa.
    '
    Thursday, August 25th, 2005
    4:10 pm
                'Muutamat kokemani henkilökohtaiset,
          seksuaaliset, sosiaaliset ja
                       ideologiset pettymykset eivät saa minua ajattelemaan
                  että tämä olisi savurenkaiden puhaltelua toistensa läpi,
         sen kiistän vihaisesti,
                 toisin kuin oman viimeaikaisen lukkiutumiseni,
                        olen kusessa näiden kaikkien käsitteiden kanssa,
               miten ne liittyvät käteen?

                            Omalla kädelläni olen tainnut repiä kieleni
            pois tai turvoksiin, nyt etsin sitä
                                 tavallisesta rumasta lähiöstä ja asioista
                 joita ei voi sanoa, minun kieleni jää väliin
                                   kun auto ajaa toiseen autoon
                          tai löytyy paikasta josta pitäisi lähteä polku,
             mutta jossa on rakennuslupa vireillä ja korkea ruohikko,
          se lojuu kantona metsässä jossa voi laskea enemmän tyhjiä pakkauksia
                       kuin kasvavia puita,
           kirjastoista voin löytää vain toisten kielet,
                   kesältä olisi pitänyt nauhoittaa arkistoitavaksi
                       pitkiä hiljaisuuksia.'

    Current Mood: awake
    Wednesday, June 22nd, 2005
    11:22 pm
    Pitkät ajat
    Tämän päivittely unohtui pitkiksi ajoiksi: netti oli poikki alkukesästä ja vähäinenkin rutiini katosi, sen lisäksi olen ollut vitullisessa kirjoituslukossa. Tänään pitkästä aikaa kynä sopi käteen, ehkä tästä taas lähtee.

    '
    Kykyni aistihavaintoihin on rappeutunut
                 kun olen yrittänyt puhua niistä liikaa,
       nyt syytteleen siitä genetiikkaa, väriympytää, ekologiaa, rationaalisuutta
                 hämäriksi jäävin perustein,
        täällä meidän länsimaisesssa harva on nähnyt kvarkkia
                         tai jumalaa
               vaikka monet niihin sanovat luottavansa
        ja ottavat molemmista uudet tiedot vastaan haltioissaan,
                      minun vahvuuteni on ollut ja
            tulee varmaan aina olemaankin että
                    voin vaivatta kuvitella kaikkea mikä olisi voinut olla.

                              Jos tulva nousee yllättäen,
              rakennan kengästä liian pienen veneen
                           ja olen ylpeä.
    '


    Current Mood: relieved
    Monday, April 25th, 2005
    6:25 pm
    '
         Kun tietää että yksi mahdollisuus
       on kadota tyystin
             kävelevät miehet silloilla
           eikä viesti mene perille millään kielellä
         tai muutenkaan

             minä kävelin perässä
      puhelu on luonteeltaan kahdenkeskeinen
          ja on välttämätöntä tietää
               milloin ei ole soveliasta
            tunkea seuraan

         ja miltei menin metrolla väärään suuntaan
       tulin väärästä suunnasta oikealla asemalle
            kysyttäessä päivämäärää ja kellonaikaa
           en olisi tiennyt
                mutta nykyisin en ahdistu
       olen oppinut että kyllä minä selviänkin

             tupakat on tuntuvat liian lyhyiltä nyt
          kun aurinko paistaa parvekkeelle ja kuulee
         koneet, elukat ja ihmiset
    '

    Current Mood: Melvins - Houdini
    Tuesday, April 5th, 2005
    7:15 pm
    Tekee mieli tehdä monenlaisia juttua: pelata jalkapalloa, mennä uimaan, mennä terasille, mennä Nuuksioon, lukea kirjoja, kirjoittaa, käydä ravintolassa, hankkia toinen tatuointi, painattaa t-paitoja, ihastua ja niin edelleen. Näin paljon realistisia suunnitelmia minulla ei ole ollut moneen vuoteen. Kun minun on hyvä olla, omista ajatuksistani kirjoittaminen tuntuu lattealta. Pitäisi kai yrittää sitten vielä vähän kehittyäkin.


    '
            Yöt ovat jo lyhyenlaiset ja
          lyhenemään päin,
       olen jahdannut valoa öisin, leikistä menee mieli
                   kun tulee aamu
           ja kaikki on kirkasta

              Katselin ikkunasta, leikittelin silmilläni
                ja niskojen nikamilla
          jotta valo heijastuisi eri tavoin
              mustista laseistani verkkokalvoille.
                   
             Kun muut puhuivat synkeinä vanhuudesta,
                yritin lohdutella tokaisemalla
            että vanhat ovat vain olleet pitkään,
          ei siitä tainnut olla apua kenellekään
                        mutta itse olin huvittunut ajatuksestani.       
     
                     Huomautuksia on täynnä
            tämä huomautusten maa,
                   minä taisin herpaantua vähäsen
    '


    Current Mood: amused
    Thursday, March 31st, 2005
    4:51 pm
    Tänään olin hiljaa vihainen kunnes sanoin kahvilassa, että sietäisi hävetä, saatana. Koulukaverilleni tuli selkeästi joku verenkiertohäiriö aivoihin ja hän ilmoitti voivansa huonosti ja menettäneensä näkökenttänsä. Opettaja reagoi sanomalla, että ole hiljaa, häiritset opetusta. Sitten pahoinvoiva lähti saattajan kanssa lääkäriin ja opettaja selitteli kaikkea paskaa ohjesäännöistä. Myöhemmin se puhui ammattietiikasta ja humaainiudesta. Minä en tiennyt miten olla.

    Illalla menen elämäni ensimmäiselle puhdasveriselle hiphop-keikalle. Mitä siitäkin tulee?

    '
    Kun yritän suhtautua asioihin järkevästi,
                        kaikki muuttuu zeniläiseksi.
                        Mistä sait uudet kenkäsi?
                   Omenasta,
                               tämän Omenan attribuutti on iso.

                            Ja sitten, katson toisaalle,
                tyttö istuu penkissään
              ja ajattelin että yksi taputtava käsi voisi
                    olla hänen kätensä
          joka taputtelee reittä,
                  olen näin alkeellinen vielä
                kun voin.
    '


    Current Mood: uncomfortable
    Tuesday, March 29th, 2005
    12:01 pm
    Palasin sydänmailta Helsinkiin. Ei se minussa sen kummempia tunteita aiheuttanut. Kevään kunniaksi pitäisi kyllä ihastua, että saisi vähän vauhtia itseensä. Islantilaiset saagat ja eddat ovat kursailemattomuudessaan loistavia. "Hän kosi Thóra Rauthintytärtä Frithareystä ja sai hänet. He tulivat hyvin toimeen keskenään eikä mennyt kauaakaan, kun he jo saivat lapsia." Myöhemmin kyseisen liiton mies ostaa maata eteläiseltä rannalta ja heittää henkensä. Nykyään ei saagoja voi kirjoittaa.

    Tämän ajattelin eilen valmiiksi vihreässä raitiovaunussa nro. 6.

    '
            Kaikki päätökset tulevat korkeilta tahoilta
        ajattelin toisessa kaupungissa
                         virkamiesmäiset aurinkolasit päässä,
              siitä on jo kulunut vuosia,
                           joiden aikana olen nähnyt kuinka
                sammaleet kasvavat polkupyöränsarvesta sisään
                                ja ulos

            Eilen olin matkalla, talot näyttivät
              vierailta eikä tuuli päässyt niistä läpi,
                           en enää tiennyt määränpäätä,
                  mutta ei se minua pahemmin häirinnyt,
         tänään muistin päivämäärän väärin,
                                  se tietää enemmän aikaa
                päästä pois lomalta
    '



    Current Mood: content
    Tuesday, March 22nd, 2005
    12:54 pm
    Liikkuvat kuvat
    Nyt on työt tehty, olo helpottunut. Lomaa on viikko. Ei voi valittaa.

    Elovkuvan tekemistä on tullut mietittyä parin ystäväni kanssa. Roadmovie on muodostunut selkeäksi teemaksi. Ja velanperintä, se säväyttää aina. Ideoita riittää, kyllä me kolme spekuloinnin ideatasolla osaamme. Tekninen toteutus onkin sitten hankalampi juttu. Kuinka saada esimerkiksi kuvaaja istumaan autoon niin, että kuvaajaa ei näy. Auto, jolla ajaisimme olisi todennäköisesti jokin vanha paska, jonka moottoriäänien alta puheen äänitys tuottaisi ongelmia ja niin edelleen.

    Viikonloppuna ajattelin, että elokuvasta voisi tehdä sellaista metaelokuvaa, fiktiivistä dokumenttia roadmovien tekemisestä. Siten tekniseen kömpelyyteen ja meidän olemattomaan näyttelytaitoomme tulisi koominen vivahde. Lisäksi käsikirjoittamisesta ja yleisestä ideoinnista saisi aikaan mehukkaita kohtauksia.

    Juoni voisi olla sellainen, että suunnitteluosion jälkeen lähtisimme kuvausmatkalle, joka ajautuisi tuhoon järjestelykysymysten ja liiallisen päihtyneisyyden vuoksi. Auton voisi hylätä vaikka Pohjanmaalle, ruuvata kilvet irti ja palata kotiin jumiutuneeseen arkeen synkkänä julkisilla kulkuneuvoilla. Auto, joka hylätään saisi minusta olla jokin vanha Saab, sellainen oikein iso ja etuvaloiltaan aggressiivisen näköinen. Toisen ehdotuksen mukaan auton pitäisi olla Volvo 80-luvulta. Sekin kyllä kelpaisi, sen ajan Volvot ovat niin massiivisia ja rumia.

    Dialogissa käytetyssä kielessä pitäisi olla potkua. Sekä kielellisesti, että sisällöllisesti. Rehvakkaassa puhekielessä ja huolitellussa kirjakielessä on molemmissa puolensa elokuvan kannalta. Sitä pitää vielä miettiä oikein hartaasti. Puhumattakaan itse dialogin kirjoittamisesta. Mutta minun pitää jotenkin päästä kysymään, että pajunko maistoit? Vastaus kuuluu, että pajun maistoin.

    Musiikin valinnasta todennäköisesti tulee kiistaa. En kyllä edes tiedä mistään lupien hankinnasta paskaakaan. Musiikkia voisi tietysti tuottaa vain elokuvaa varten, sekin varmasti onnistuisi, mutta siinä minusta taas ei olisi hyötyä kuin mielipideautomaatin roolissa. Tuttu rooli, ei siinä mitään, mutta sitten kolmikosta yhden rooli ja työmäärä korostuisivat aika rankasti.

    Henkilöhahmojen kehittäminen on tietysti mielenkiintoista. Tässä projektissa meidän näyttelytaitomme rajoittavat minusta henkilöhahmot aika siekailemattoman todellisiksi. Oman roolini osaan vetää, vedänhän sitä joka päivä aamusta iltaan. Mikään muu tuskin luonnistuisi uskottavasti.

    Jatkan näiden miettimistä. Mielessäni on työnimenä 'Perintäesimerkki'.

    Current Mood: relieved
    Tuesday, March 15th, 2005
    12:15 pm
    Silmäluomet ja niiden paino.
    Loin sitten tällaisen. Päiväkirjan vai onko tämä blogi? Tämän luomisessa jouduin kovaan paikkaan: ylläpito pyysi, että prove you're human. Epäonnistuin siinä kaksi kertaa. Pitäisi varmaan vähän huolestua, kun ei saa numeroista ja kirjaimista selvää. Mutta merkkejähän ne vain ovat ja siksi vain satunnaisia. Saa kai satunnaisuuksissa sekaantua.

    Olen varmaan viisi vuotta aina välillä aloittanut päiväkirjan kirjoittamisen. Ei siitä tietenkään ole mitään tullut, proosalliset tekstit ovat aina parin päivän kuluessa muuttuneet takaisin runoiksi. Kyllähän nekin ovat päiväkirjaa, varsinkin kun olen niitä kirjoitellut aika kerronnalliseen muotoon.

    Nyt on hyvä aika, maaliskuusta lokakuuhun on aina hyvä aika. Parhaita mahdollisia näkyjä on kun leskenlehti kasvaa roudan avulla muhkuraisen asfaltin läpi.

    Nyt, nyt pitäisi. Tuo on ikävä tunne. Tällä kertaa pitäisi purkaa haastattelu nauhalta tekstiksi. En ole koskaan ennen nauhoittanut haastattelua. Ehkä nauhan purkamisesta tulee sihteerimäinen olo. Minun on mahdotonta sanoa, millainen olo se sitten on. Ehkä opin.

    Tämä huone, jossa kirjoitan on melkoinen. Lukemattomat määrät levyjä, kirjoja, papereita, tyhjiä pakkauksia, tyhjiä pulloja, melkein tyhjiä pulloja, astioita, tupakointivehkeitä, paitoja, housuja, kenkiä, elektroniikkaa, johtoja, sekasortoa, järjestyksen puutetta. Kaikki mitä tarvitsen, kunhan jääkaapissa on ruokaa.

    'Näinä päivinä, kun on vähän sanottavaa
    täytyy vaieta, minä osaan vaieta lukemattomilla
    kielillä,
    jonakin iltana olin varma että
    kuulin tänne huoneistoon kuulutuksen lentokoneesta
    joka lensi yli

    kun epävarmuus iskee
    on tiedottaminen tärkeää,
    matolle kaatui toissapäivänä epäpyhät vedet
    mitä on tehtävä'

    Current Mood: lazy
About LiveJournal.com