ti 1.11.2005

Aamuisella koulumatkallani nainen jäi Rautatieasemalla metron alle, mikä aiheutti käsittämättömän hulinan ja metroliikenteen suman välillä Rautatieasema Ruoholahti. Kun viimein pääsin koululle, oli lakitiedon tuntini peruttu opettajan äkillisen flussan vuoksi. Hyppytuntien ajaksi soitin Ainon kanssani Strindbergille kahville, mutta juteltavaa oli niin paljon, että kun vihdoin onnistuin katsomaan kelloa, olin missannut viimeisetkin koulutunnit. Kotimatkalla poikkesin Sellossa, josta minut heitettiin samantien ulos palohälytyksen (ja yläkerrassa syttyneen tulipalon) vuoksi. Tapauksesta hieman ihmeissäni suunnistin kohti videovuokraamoa, josta mukaani tarttui South Parkin tekijöiden Team America: World Police. Elokuva liittyy olennaisena osana viimeisen äidinkielenkurssin ryhmätyöhön, jonka aiheeksi päätettiin Amerikkalaiset poliittiset satiiri- ja propagandaelokuvat.

ke 2.11.2005

Kello 11.05 istuin tunnilla lakitiedon kirja edessäni silmäillen tylsiä tehtäviä, joissa aviopuolisot A ja B eroavat, eivätkä tiedä mitä tarkoittaa osinko ja tasinko. Edessä opettaja paasasi edelleen kuumeessa siitä, kuinka kannattaa tarkistaa hankkimansa omaisuuden arvo ja käyttöoikeus, sillä yli puolet avioliitoista päättyvät avioeroon ja suurimmat riidat syntyvät nimenoman lapsista. Töissä oli taas jännä iltapäivä, kun piti keksiä vartijalle selitys, miksi en ota tarjousta vastaan ja lähde hänen kanssaan pikkujouluristeilylle Tukholmaan. Ilmoitin myös, ettei minulla ole tapana lähteä kaljalle kesken työ- ja kouluviikon.

Torstaiksi ja perjantaiksi olisi luvassa taas lastenhoitoa. Tällä kertaa joudun jättämään yökeikat väliin, sillä aika ei vain riitä joka paikkaan. Myös oman jaksamisen kannalta on hyvä jättää jotain väliin.

Olo on jälleen turhautunut ja väsynyt. Kumma kyllä, pelkkä asioiden raportointi näyttäisi kuitenkin auttavan.